Aronoja, Anja
Tekstinäyte
”Otetaan tästä ojan kurkusta vielä kototuliaisiksi hanhenpajuja ja sidotaan naisväelle patasuti vaikkei vielä ihan oikea vispilän tekoaika olekaan. Onko sulla puukko, minä en huomannut ottaa?” Olihan pojalla puukko mukanaan, ja sillä setä katkoo hentoja pajunvarsia. Mutta maassa vilahtaa jotakin, mustanpuhuva käärme, sahanteräselkäinen, vähän vielä kohmeinen ja hidasliikkeinen, mutta on jo noussut päivänpaisteeseen. Huh, tuli viluttava olo, annetaan sen olla.
Pitkän matkan he tarpovat niittyä ja jokivartta, viimein kotiin palatessa poika oli jo melkein uuvuksissa. Sisällä oli lämmintä ja leppoisaa, äiti oli juuri kantamassa puurokoolia pöytään ja maitoakin oli yllin kyllin. Illansuussa Vihtori teki pesän valkean edessä varpuluudan ja poika sitoi pyöreäpäisen patasudin. Leena kokeili heti luutaa ja lakaisi varvunpätkät ja muut roskat pesään.
”Tänään vielä lepäillään, mutta huomenna jo on arki ja aherrus. Toivottavasti ilmat alkavat lämmetä, että päästään ajoissa touoille. Västäräkki on jo tepastellut pihoissa, se on tullut siunaamaan kylvötyöt.”
(Sudentappajapoika 2001)
Pitkän matkan he tarpovat niittyä ja jokivartta, viimein kotiin palatessa poika oli jo melkein uuvuksissa. Sisällä oli lämmintä ja leppoisaa, äiti oli juuri kantamassa puurokoolia pöytään ja maitoakin oli yllin kyllin. Illansuussa Vihtori teki pesän valkean edessä varpuluudan ja poika sitoi pyöreäpäisen patasudin. Leena kokeili heti luutaa ja lakaisi varvunpätkät ja muut roskat pesään.
”Tänään vielä lepäillään, mutta huomenna jo on arki ja aherrus. Toivottavasti ilmat alkavat lämmetä, että päästään ajoissa touoille. Västäräkki on jo tepastellut pihoissa, se on tullut siunaamaan kylvötyöt.”
(Sudentappajapoika 2001)