Palm, Matti
Elämäkertatietoa
Matti Palm (s. 1942) on jyväskyläläinen runoilija ja kirjallisuudentutkija. Hän on opettanut kirjallisuutta, luova kirjoittamista ja suomen kieltä Jyväskylän yliopistossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja kansanopistoissa. Matti Palm on myös julkaissut tieteellisiä artikkeleita sekä toiminut kirjallisuuskriitikkona.
Lukukeskus
---
Kirjailijaesittely
Matti Palm punnitsee sanottavansa. Runokokoelman lisäksi hän on julkaissut tutkielmia, esseitä, artikkeleita ja kirja-arvosteluja. Palm on modernismin tuntija, ja Helvi Juvonen on tutkimuskohteena hänen laajassa lisensiaatintyössään.
Kokoelma Maailman pata on tiivis ja hioutunut, ja se maksaa takaisin velkansa modernismille. Se palauttaa mieleen Ezra Pound -sitaatin Matti Palmin lyriikan praktikumkurssilta: ”Runo on merkityksellä ladattua kieltä.”
Kirja on rakenteeltaan kuin matka, jonka voi aloittaa mistä hyvänsä pisteestä ja jolla voi valita minkä reitin haluaa. Sisällysluetteloa ei ole, eikä runoilla ole nimiä. Joskus runon lopussa on kuitenkin suluissa tarkennusta: Helvi Juvoselle, Marko Tapiolle, Pielavedellä 16.7.1995. Kokoelma antaa lukijalle maiseman lisäksi suunnistusvihjeitä.
Runojen ja ihmisen maailma, padan tai laivan muotoinen, ei ole jähmettynyt valmiiksi, vaan se hahmottuu hetki hetkeltä uudeksi, uusin tavoin. Liike ja matka ovat mukana kirjassa avausrunosta lähtien. Matkaa taitetaan luonnon, mielen, ajan ja lyriikan maisemissa, ja erilaiset matkat ovat osin sisäkkäisiä. Taival ulottuu vieraisiin maihin, Lappiin ja ihan lähelle. Historia tulee nykyhetkeen monessa runossa, ja ajan lisäksi paikka on suhteellinen: ”olin siellä täällä”.
Tiiviydessäänkään runot eivät sulkeudu. Kirkkaat, selkeärajaiset metaforat avautuvat monelle taholle ja näyttävät minkä tahansa asian eri kannoilta: ”kuva kerrostuu / olin ylösalaisin”. Aistivoimaiset kuvat rakentuvat niukoista aineksista, ja joskus ne esiintyvät ryöppyinä. Kuvat yhdistävät elollista ja elotonta, fyysistä ja metafyysistä. Lyhyiden miete- ja paradoksirunojen lomassa on runosarjoja ja proosarunoja.
Kirja keskustelee eri kausien, maiden ja maanosien runouden kanssa. Kumppaneiksi löytyvät modernistit ja monet muut. Suhde heihin – Otto Manniseen, Eeva-Liisa Manneriin, Paavo Haavikkoon, Pentti Saarikoskeen ja ties keihin kaikkiin – on yleensä myötäsukainen, joskus ironisoiva.
Kieli ja kirjallisuus ovat kokoelmassa puheenaiheita: kirja on metalyyrinen. Maailman padassa kieli vastaa, mitä siltä kysytään. Ja enemmänkin.
Katriina Kajannes
Lukukeskus
---
Kirjailijaesittely
Matti Palm punnitsee sanottavansa. Runokokoelman lisäksi hän on julkaissut tutkielmia, esseitä, artikkeleita ja kirja-arvosteluja. Palm on modernismin tuntija, ja Helvi Juvonen on tutkimuskohteena hänen laajassa lisensiaatintyössään.
Kokoelma Maailman pata on tiivis ja hioutunut, ja se maksaa takaisin velkansa modernismille. Se palauttaa mieleen Ezra Pound -sitaatin Matti Palmin lyriikan praktikumkurssilta: ”Runo on merkityksellä ladattua kieltä.”
Kirja on rakenteeltaan kuin matka, jonka voi aloittaa mistä hyvänsä pisteestä ja jolla voi valita minkä reitin haluaa. Sisällysluetteloa ei ole, eikä runoilla ole nimiä. Joskus runon lopussa on kuitenkin suluissa tarkennusta: Helvi Juvoselle, Marko Tapiolle, Pielavedellä 16.7.1995. Kokoelma antaa lukijalle maiseman lisäksi suunnistusvihjeitä.
Runojen ja ihmisen maailma, padan tai laivan muotoinen, ei ole jähmettynyt valmiiksi, vaan se hahmottuu hetki hetkeltä uudeksi, uusin tavoin. Liike ja matka ovat mukana kirjassa avausrunosta lähtien. Matkaa taitetaan luonnon, mielen, ajan ja lyriikan maisemissa, ja erilaiset matkat ovat osin sisäkkäisiä. Taival ulottuu vieraisiin maihin, Lappiin ja ihan lähelle. Historia tulee nykyhetkeen monessa runossa, ja ajan lisäksi paikka on suhteellinen: ”olin siellä täällä”.
Tiiviydessäänkään runot eivät sulkeudu. Kirkkaat, selkeärajaiset metaforat avautuvat monelle taholle ja näyttävät minkä tahansa asian eri kannoilta: ”kuva kerrostuu / olin ylösalaisin”. Aistivoimaiset kuvat rakentuvat niukoista aineksista, ja joskus ne esiintyvät ryöppyinä. Kuvat yhdistävät elollista ja elotonta, fyysistä ja metafyysistä. Lyhyiden miete- ja paradoksirunojen lomassa on runosarjoja ja proosarunoja.
Kirja keskustelee eri kausien, maiden ja maanosien runouden kanssa. Kumppaneiksi löytyvät modernistit ja monet muut. Suhde heihin – Otto Manniseen, Eeva-Liisa Manneriin, Paavo Haavikkoon, Pentti Saarikoskeen ja ties keihin kaikkiin – on yleensä myötäsukainen, joskus ironisoiva.
Kieli ja kirjallisuus ovat kokoelmassa puheenaiheita: kirja on metalyyrinen. Maailman padassa kieli vastaa, mitä siltä kysytään. Ja enemmänkin.
Katriina Kajannes
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kirjallisuudentutkimusta:
Luontoteemasto Helvi Juvosen runoudessa. Kirjallisuuden (kotim. linja) laudaturtutkielma. Jyväskylän yliopisto.1969. 116 s.
Helvi Juvonen. Biografinen tutkimus. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto. Kirjallisuuden laitos. 1975. (Jyväskylän yliopiston kirjasto). 630 s. Liitteet I-XXX.
Luontoteemasto Helvi Juvosen runoudessa. Kirjallisuuden (kotim. linja) laudaturtutkielma. Jyväskylän yliopisto.1969. 116 s.
Helvi Juvonen. Biografinen tutkimus. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto. Kirjallisuuden laitos. 1975. (Jyväskylän yliopiston kirjasto). 630 s. Liitteet I-XXX.
Näkökulma kirjallisuudentutkimuksen lähtökohtiin. - Teoksessa Kirjallisuus ja tiede. Juhlakirja professor emeritus Aatos Ojalalle vuonna 1982. Jyväskylä Studies in the Arts 17. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1982. S. 65-87.
Teoksen Kirjallisuus ja tiede vastaava toimittaja. Juhlakirja professor emeritus Aatos Ojalalle vuonna 1982. Jyväskylä Studies in the Arts 17. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1982.
Hänen elämänsä matka - Helvi Juvonen Italiassa. – Teoksessa Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja apulaisprofessori Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitos. Monisteita 37. S. 159-176.
Kohti isoa romaania. Arktisen hysterian esiymmärtäminen. – Teoksessa Loogillista ihmettelyä. Kirjoituksia Marko Tapiosta. Toimittanut Miisa Jääskeläinen. Tapperien Taideseura. Jyväskylä 1995. S. 107-128.
Teoksen Loogillista ihmettelyä. Kirjoituksia Marko Tapiosta toimituskunnan jäsen. Toimittanut Miisa Jääskeläinen. Tapperien Taideseura. Jyväskylä 1995.
Helvi Juvosen runoilijankehitys. Teoksessa Taasleitud aeg. Eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel – Kadonneen ajan arvoitus. Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvuilla. Tartu ülikooli eesti kirjanduse õppetooli toimetised 2. Tartu 2000. S. 233-245.
Nalle Juvosen kivuntäysi tie. Teoksessa Aukea ei koskaan metsään ovi. Helvi Juvosen kootut runot. Toim. Liisa Enwald ja Mirkka Rekola. WSOY. Porvoo 2009.
Suomen kielen tutkimusta:
Kulkemista kuvailevat deskriptiiviverbit Ilmari Kiannon Ryysyrannan Joosepissa. Suomen kielen laudaturtyö 1965. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu.158 s. + lähteet ja liitteet 8 s.
Deskriptiiviverbiemme kompositiosta. Virittäjä 1966/4. S. 382-385.
Suomea englanniksi ammattikouluissa opiskeleville ulkomaalaisille. Content Instruction through a Foreign Language. A Report on the 1992-1993 TCE Programme. Eds. Anne Räsänen & David Marsh. S. 89-90.
Teoksen Kirjallisuus ja tiede vastaava toimittaja. Juhlakirja professor emeritus Aatos Ojalalle vuonna 1982. Jyväskylä Studies in the Arts 17. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1982.
Hänen elämänsä matka - Helvi Juvonen Italiassa. – Teoksessa Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja apulaisprofessori Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitos. Monisteita 37. S. 159-176.
Kohti isoa romaania. Arktisen hysterian esiymmärtäminen. – Teoksessa Loogillista ihmettelyä. Kirjoituksia Marko Tapiosta. Toimittanut Miisa Jääskeläinen. Tapperien Taideseura. Jyväskylä 1995. S. 107-128.
Teoksen Loogillista ihmettelyä. Kirjoituksia Marko Tapiosta toimituskunnan jäsen. Toimittanut Miisa Jääskeläinen. Tapperien Taideseura. Jyväskylä 1995.
Helvi Juvosen runoilijankehitys. Teoksessa Taasleitud aeg. Eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel – Kadonneen ajan arvoitus. Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvuilla. Tartu ülikooli eesti kirjanduse õppetooli toimetised 2. Tartu 2000. S. 233-245.
Nalle Juvosen kivuntäysi tie. Teoksessa Aukea ei koskaan metsään ovi. Helvi Juvosen kootut runot. Toim. Liisa Enwald ja Mirkka Rekola. WSOY. Porvoo 2009.
Suomen kielen tutkimusta:
Kulkemista kuvailevat deskriptiiviverbit Ilmari Kiannon Ryysyrannan Joosepissa. Suomen kielen laudaturtyö 1965. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu.158 s. + lähteet ja liitteet 8 s.
Deskriptiiviverbiemme kompositiosta. Virittäjä 1966/4. S. 382-385.
Suomea englanniksi ammattikouluissa opiskeleville ulkomaalaisille. Content Instruction through a Foreign Language. A Report on the 1992-1993 TCE Programme. Eds. Anne Räsänen & David Marsh. S. 89-90.
Tekstinäyte
Jumala tuli minua vastaan; sillä oli vuoren hahmo ja ihmisen viitta. – Kuinka voit, se kysyi. Kasvien ja lintujen värit aion säilyttää enkä halua sotkeutua liepeisiini. Kerro kaikille terveisiä, varsinkin papalle sairaalaan, jossa hänellä on omasta mielestään hyvä olla ja lapsille – jotka keräävät kukkia, nyt keväällä.
(Teoksesta Maailman pata, Minerva 2005)
minä, ymmärtämätön
isä
kuinka sinua rakastinkaan
(Zaharia Stanculle, Otto Manniselle)
(Teoksesta Maailman pata, Minerva 2005)