Sormunen, Eino
Elämäkertatietoa
Perhesuhteet: Vanhemmat maanviljelijä Juho Sormunen ja Liisa (Elisa) Timonen.
Puoliso kansakoulunopettaja Anna Lyydia Viinikainen 1920-.
Asuinpaikat: Kuopio 1939-1962.
Koulutus: Ylioppilas Joensuun klassillinen lyseo 1915, teologian tohtori Helsingin yliopisto 1933. Toimi 1939 perustetun Kuopion hiippakunnan ensimmäisenä piispana 1939-1962.
Eino Sormusen laaja tuotanto ulottuu 1910-luvulta 70-luvulle. Tuotanto käsittää pääasiassa uskonnollista kirjallisuutta, myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita, sävellettyjä runoja.
Piispan oma kirjasto karttui laajaksi kokoelmaksi humanistista ja teologiasta kirjallisuutta. Piispa Eino Sormusen testamentilla saatu lahjoituskokoelma on sijoitettu Joensuun seutukirjaston Pohjois-Karjala-kokoelman osaksi. Kokoelma käsittää lähes 4500 nidettä. Kokoelma on järjestetty ja luetteloitu kirjaston aineistorekisteriin.
Puoliso kansakoulunopettaja Anna Lyydia Viinikainen 1920-.
Asuinpaikat: Kuopio 1939-1962.
Koulutus: Ylioppilas Joensuun klassillinen lyseo 1915, teologian tohtori Helsingin yliopisto 1933. Toimi 1939 perustetun Kuopion hiippakunnan ensimmäisenä piispana 1939-1962.
Eino Sormusen laaja tuotanto ulottuu 1910-luvulta 70-luvulle. Tuotanto käsittää pääasiassa uskonnollista kirjallisuutta, myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita, sävellettyjä runoja.
Piispan oma kirjasto karttui laajaksi kokoelmaksi humanistista ja teologiasta kirjallisuutta. Piispa Eino Sormusen testamentilla saatu lahjoituskokoelma on sijoitettu Joensuun seutukirjaston Pohjois-Karjala-kokoelman osaksi. Kokoelma käsittää lähes 4500 nidettä. Kokoelma on järjestetty ja luetteloitu kirjaston aineistorekisteriin.
Tekstinäyte
Ensimmäinen näytös
Sormulan suurtalon karjamaja. Pirtti jykevistä hirsistä katossa runsaasti käsityöpuita. Kaapissa puu. ja saviastioita. Uuni vanhanaikainen kiviuuni, tilava takka. Oven läheisyydessä vaatteiden ja astiain säilytystiloja. Peräseinällä karhukivääri.
Sormulan suurtalon karjamaja. Pirtti jykevistä hirsistä katossa runsaasti käsityöpuita. Kaapissa puu. ja saviastioita. Uuni vanhanaikainen kiviuuni, tilava takka. Oven läheisyydessä vaatteiden ja astiain säilytystiloja. Peräseinällä karhukivääri.
Ennen esiripun nousemista lauletaan tai soitetaan Mikael Nybergin "Jäi toiset aamulla nukkumaan..."
SIKKE-Muorin ohjeiden mukaan Helinä, Pirkko ja muutamat kylän tytöt puhdistelevat puisia maitoastioita ja siivilöitä ja valelevat katajavedellä hinkkejä, tuoppeja ja kousia. Toiset tytöt koristelevat pihlajan ja koivun oksilla seiniä ja pöytää.
SIKKE: Oli hyvä, että te tytöt pääsitte auttamaan, kun kastajaisjuhla tänä kesänä sattui meidän karjamajamme osaksi. Sormulan vanha, sairauden ja murheen painama rouva ei enää vuosiin ole tullut tänne käymäänkään. Annin hennoille hartioille lankeaa suuri vastuu.
HELINÄ: Me veimme Lampelan ja Salmelan karjat vain hät'hätää karjamajoille ja kiirehdimme tänne auttamaan.
PIRKKO: Anni jäi tietysti Jyrkin kanssa paimentamaan ja tulee vasta lypsyaikaan. Hän on muutenkin ollut alakuloinen ja juuri nyt, hänen juhlapäivänään, piti karjankuljetuksessa sattua tuon onnettomuuden.
SIKKE: Vanhat tietäjät sanoivat, ettei sellainen ennusta hyvää. Pekka on yhä sitä Perjakkaa hoitelemassa. Miten se oikein tapahtui?
HELINÄ: Ainahan navetasta päässeet lehmät ja varsinkin hiehot kisoittelevat. Tällä kertaa kolmen talon suuret karjat kulkivat sovussa Kohisevan kosken sillalle. Mutta siinä syntyi nujakkaa, jota selvittelemään isäntä Laurikin ryhtyi koettaen taltuttaa möyrivää sonnia. Siinä ei kukaan huomannutkaan ennen kuin kuului Annin huuto, sillankaiteen rysähdys ja molskahdus, kun nuori Perjakka suistui aaltoihin.
PIRKKO: Rivakastihan nuori lehmä ui maihin. Mutta jollakin tavalla tuo tapahtuma hiljensi iloisen leikinlaskun. Kun nyt kasteluilta antaisi iloisen alun tämänkesäiselle elämälle karjamajoissa.
SIKKE: Muutamien tyttöjen pitäisi mennä koristelemaan aittoja, joissa on nukuttava. Pekka on saanut ohjeet tarjota runsaasti kestitystä, mutta pitää lujaa järjestystä. Tänne kuuluu tulevan pappilan nuori herra ja hänen vieraansa, mikä lie kansan elämää tutkivan tiedemiehen alku. Vanhoja tapoja ja lukuja pitäisi kuulemma noudattaa...
HELINÄ: Kyllähän Sikke-muori tuntee sekä vanhat pakanalliset että uudet kristilliset tavat.
SIKKE: Eniten pelkään, että Musta-Heikki vanha juopporatti, tulee ja pilaa kaikki.
PIRKKO: Onhan Pekka ennenkin kantanut hänet kauluksesta karjatarhaan.
[Kuusi näytelmää. (Karjamajan runous) Kuopio 1966, s. 106-107]
SIKKE-Muorin ohjeiden mukaan Helinä, Pirkko ja muutamat kylän tytöt puhdistelevat puisia maitoastioita ja siivilöitä ja valelevat katajavedellä hinkkejä, tuoppeja ja kousia. Toiset tytöt koristelevat pihlajan ja koivun oksilla seiniä ja pöytää.
SIKKE: Oli hyvä, että te tytöt pääsitte auttamaan, kun kastajaisjuhla tänä kesänä sattui meidän karjamajamme osaksi. Sormulan vanha, sairauden ja murheen painama rouva ei enää vuosiin ole tullut tänne käymäänkään. Annin hennoille hartioille lankeaa suuri vastuu.
HELINÄ: Me veimme Lampelan ja Salmelan karjat vain hät'hätää karjamajoille ja kiirehdimme tänne auttamaan.
PIRKKO: Anni jäi tietysti Jyrkin kanssa paimentamaan ja tulee vasta lypsyaikaan. Hän on muutenkin ollut alakuloinen ja juuri nyt, hänen juhlapäivänään, piti karjankuljetuksessa sattua tuon onnettomuuden.
SIKKE: Vanhat tietäjät sanoivat, ettei sellainen ennusta hyvää. Pekka on yhä sitä Perjakkaa hoitelemassa. Miten se oikein tapahtui?
HELINÄ: Ainahan navetasta päässeet lehmät ja varsinkin hiehot kisoittelevat. Tällä kertaa kolmen talon suuret karjat kulkivat sovussa Kohisevan kosken sillalle. Mutta siinä syntyi nujakkaa, jota selvittelemään isäntä Laurikin ryhtyi koettaen taltuttaa möyrivää sonnia. Siinä ei kukaan huomannutkaan ennen kuin kuului Annin huuto, sillankaiteen rysähdys ja molskahdus, kun nuori Perjakka suistui aaltoihin.
PIRKKO: Rivakastihan nuori lehmä ui maihin. Mutta jollakin tavalla tuo tapahtuma hiljensi iloisen leikinlaskun. Kun nyt kasteluilta antaisi iloisen alun tämänkesäiselle elämälle karjamajoissa.
SIKKE: Muutamien tyttöjen pitäisi mennä koristelemaan aittoja, joissa on nukuttava. Pekka on saanut ohjeet tarjota runsaasti kestitystä, mutta pitää lujaa järjestystä. Tänne kuuluu tulevan pappilan nuori herra ja hänen vieraansa, mikä lie kansan elämää tutkivan tiedemiehen alku. Vanhoja tapoja ja lukuja pitäisi kuulemma noudattaa...
HELINÄ: Kyllähän Sikke-muori tuntee sekä vanhat pakanalliset että uudet kristilliset tavat.
SIKKE: Eniten pelkään, että Musta-Heikki vanha juopporatti, tulee ja pilaa kaikki.
PIRKKO: Onhan Pekka ennenkin kantanut hänet kauluksesta karjatarhaan.
[Kuusi näytelmää. (Karjamajan runous) Kuopio 1966, s. 106-107]