Swan, Anni

Faktaa

Anni Swan syntyi Helsingissä 4.1.1875 opettajaperheen seitsemäntenä tyttärenä. Kaikkiaan tyttäriä syntyi yhdeksän. Isä Carl Gustaw Swan oli innokas fennomaani ja kulttuurihenkilö, joka perusti mm. Lappeenrannan ensimmäisen sanomalehden. Kotona harrastettiin lukemista, näyttelemistä ja kirjoittamista. Lapsuutensa Anni Swan vietti ensin Hämeessä ja sitten ja Lappeenrannassa. Isot siskot antoivat pikkusiskoille aluksi kotiopetusta ja sitten Anni kävi vielä Lappeenrannan kansakoulun. Koska Lappeenrannassa ei ollut suomenkielistä tyttökoulua, Anni lähetettiin tyttökouluun Mikkeliin. Jo kouluaikanaan hän tutustui Mikkelin poikalyseon oppilaaseen, kangasnimeläiseen Otto Manniseen. Anni sai tyttökoulusta päättötodistuksen ja muutti pois Mikkelistä. Hän toimi kotiopettajana ja luki rinnalla yksityisesti ylioppilastutkintoa, jonka hän suoritti Helsingissä vuonna 1895. Tämän jälkeen Anni Swan opiskeli yliopistossa humanistisia aineita. Saadakseen ammatin hän kävi Jyväskylässä yksivuotisen kansakoulunopettajaseminaarin v. 1900. Sen jälkeen Anni Swan palasi Helsinkiin ja toimi sen suomenkielisissä kouluissa opettajana yhteensä 15 vuotta. Helsingissä ollessaan hän seurusteli runoilija Eino Leinon kanssa, mutta avioitui kuitenkin kouluaikojensa ihastuksen, runoilija Otto Mannisen kanssa. Tärkeä osa heidän elämäänsä tuli olemaan yhteinen kesäkoti Kotavuori Puulaveden saaressa Kangasniemellä. Perheeseen syntyi kolme poikaa, joista tuli myös kirjailijoita.

Anni Swan kuoli Helsingissä 24.3.1958.


Kirjailijaura

Kirjalliset taipumukset, rikkaan mielikuvituksen ja halun luovaan työhön Anni imi vanhemmiltaan jo pikkutyttönä. Hän viihdytti niin oman perheen kuin Sibeliuksen ja Järnefeltin perheiden lapsia sadunsepittäjätaidoillaan. Anni oppi lukemaan kuusivuotiaana ja suorastaan ahmi Grimmin, Topeliuksen ja Andersenin sadut sekä Tuhannen ja yhden yön tarinat. Myöhemmin tyttökirjallisuus ja Aleksi Kivi tulivat hänelle tutuiksi. Anni osallistui isänsä perustaman lehden toimitustyöhän jo varhain ja julkaisi myös omaa lastenlehteä. Tyttökouluaikanaan Anni kirjoitti koulunsa konventin lehteen sekä myös päiväkirjaa ja kirjeitä. Hänen mieliharrastuksensa oli kuitenkin ”opettajien ihaileminen”.

Jyväskylän seminaarivuosi oli käänteentekevä vaihe Anni Swanin kirjailijauralla. Silloin hän tuli tietoiseksi sadunkertojan lahjoistaan ja kirjailijanurastaan. Hän kirjoitti satunsa muistiin ja Helsinkiin palattuaan näytti niitä Juhani Aholle. Korjailujen jälkeen ja Juhani Ahon myötätuella WSOY julkaisi Anni Swanin ensimmäisen satukokoelman vuonna1901. Rohkaistuneena Anni Swan julkaisi kaksi vuotta myöhemmin seuraavan satukokoelmansa. Hänen satunsa olivat lyyris-romanttisia ihmesatuja, mutta myöhemmin myös realistisia satuja lasten ja eläinten ystävyydestä sekä metsäluonnosta. Satujen lisäksi opettajana toimiva Anni Swan kirjoitti myös lastennäytelmiä.

Avioiduttuaan Swan alkoi kirjoittaa nuortenkirjoja niin pojille kuin tytöille. Kirjoille on tyypillistä vastakkainasettelu hyvän ja pahan sekä köyhän ja rikkaan välillä. Hyväntekeväisyys ja eettinen pohdinta on keskeistä, mutta moralisoinnista ja opettavaisuudesta Anni Swan sanoutuu irti. Hän ymmärtää erinomaisesti lasten ja nuorten fyysisen sekä psyykkisien elämän kehitystä ja kuvaa sitä lämmöllä ja taidolla. Swanin nuortenkirjoissa on myös realismia, jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Kirjojen lisäksi Anni Swan toimitti myös lasten ja nuorten lehtiä, joiden kautta hänen kasvatustyönsä jatkui puolen vuosisadan ajan.

Anni Swanin keskeinen kirjallinen tukihenkilö oli hänen puolisonsa Otto Manninen. Puolisot lukivat toistensa käsikirjoituksia ja toimivat näin kotikriitikoina ja kannustajina.

”Hyvänä tukena kirjallisessa työssäni on ollut se mielenkiinto ja ymmärrys, jota mieheni on aina tuntenut lastenkirjallisuutta kohtaan”, totesi Anni Swan.

(Etelä-Savon kirjailijat)

- - -


Anni Emilia Manninen
A.S.
Syntynyt 4.1.1875 Helsingissä
Kuollut 24.3.1958 Helsingissä
Ylioppilas 1895
Kansakoulunopettajana 1901-16
Lasten- ja nuortenkirjailija, suomentaja


Anni Swan oli suomalaisen satukirjallisuuden uranuurtajia ja tyttökirjallisuuden luoja. Hän toimitti myös lasten- ja nuortenlehtiä Pääskystä (1907-18) ja Nuorten toveria / Sirkkaa (1919-45) toimien Helmi Krohnin tavoin kirjallisena kasvattajana. Swanin kolme ensimmäistä satukokoelmaa sisälsivät lyyrisiä ja romanttisia ihmesatuja, joissa on vaikutteita niin maailmankirjallisuudesta kuin kansansaduistakin. Saduissa on ihanteellisen sisällön ja symbolikielen lisäksi realistisia aineksia ja ne ovat voimakkaan toiminnallisia.

Anni Swanin ensimmäinen nuortenkirja oli poikaseikkailu Tottisalmen perillinen. Sen asetelma - köyhän ja rikkaan, hyvän ja pahan vastakkaisuus - toistuu kertomuksessa Ollin oppivuodet. Myös ensimmäiseen tyttökirjaan, tuhkimotarinaan Iris rukka, luovat säätyvastakohdat jännitteitä. Päähenkilön joutuminen sosiaalisesti ylempään tai alempaan ympäristöön ja tuleminen vieraana kaltoin kohdelluksi on varsin tyypillistä Anni Swanin nuorisoromaaneille. Asetelma näkyy kirjoissa Kaarinan kesäloma, Ulla ja Mark ja Ritvan suojatit. Tarmokkaat sankarittaret ovat olleet esikuvina monille myöhemmille tyttökirjoille.

Anni Swanin isä oli Lappeenrannassa vaikuttanut kulttuurihenkilö C.G. Swan, joka esimerkiksi perusti kaupungin ensimmäisen sanomalehden. Swanin perhe asui kaupungissa vuodesta 1884 vuosisadan vaihteeseen. Senkin jälkeen Anni Swan vietti kesiä Hopeavuoren huvilassa, jota hän on sanonut yhdeksi itselleen merkityksellisimmistä paikoista. Lappeenrannan ja ympäristön maisemat, ihmistyypit ja muutamat tilanteet näkyvät eräissä Anni Swanin nuorisoromaaneissa ja useissa saduissa.

Esimerkiksi Pikkupappilassa-kirjan papin perheen esikuvana on Swanin oma perhe ja papinrouva muistuttaa kirjailijan äitiä. Pikkupappilan Martan esikuvaksi on sanottu vanhinta sisarta Ainoa ja Minnan esikuvaksi Helmiä. Anni Swan itse on Ulla. Iris-rukan Iris taas on kekseliäs Saimi Swan, ja kirjan luvussa Akselin syntymäpäiväkestit juhliin ilmaantunut Amanda-täti perustuu erääseen Saimin kepposeen. Isästään Anni Swan on piirtänyt tarkan kuvan kirjan Pauli on koditon maisteri Vasamassa. Tottisalmen perillisen maisteri Tickleniuksen, Kaarinan kesäloman maisteri Saramaan sekä Ullan ja Markin maisteri Mennanderin originellin, epäkäytännöllisen mutta ihmisystävällisen hahmon alkukuvana on ollut Swanien naapurissa asunut maisteri Cederhvarf, jonka luona Anni kävi lainaamassa kirjoja.

Saimaan saaressa sijainneen Hopeavuoren metsämaiseman tunnelma tuntuu monissa Anni Swanin saduissa, esimerkkinä Älykäs haukka sekä Pienikki ja metsätonttu. Vesimaisema viehätti kirjailijaa jo lapsena, ja järvi tai siitä suurennettu meri on mukana esimerkiksi saduissa Aaltojen salaisuus, Vesihiisi ja Kultasirkka sekä Vedenemännän lahja.

Anni Swan on toiminut myös suomentajana ja kääntänyt mm. Grimmin satuja sekä Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja.