Cedercreutz, Emil
Elämäkertatietoa
Emil Cedercreutz tunnetaan ennen kaikkea kuvanveistäjänä ja siluettitaiteilijana, mutta hänellä oli myös melko laaja kirjallinen tuotanto, ja hän toimi Suomen kirjailijaliiton sihteerinä vuosina 1910-15. Runojen, novellien ja kertomusten lisäksi Cedercreutzin tuotanto sisälsi kuvakirjoja, esseitä, sukuhistoriaa ja henkilökuvia. Hän kirjoitti sekä ruotsiksi että suomeksi. Teokseen Maata ja ilmaa sisältyy taiteilijamuotokuvien, puheiden ja mietelmien sekä novellien lisäksi Köyliön murteella kirjoitettuja juttuja, jotka kirjailijan mukaan ovat kirjassa ”jotta kokoelmaan karttuisi vähäsen kotikonnun omaa leimaa, vähäsen satakuntalaisen synnyinseutuni ydintä ja tuoksua”. Vaikka Cedercreutz asui nuorena useissa Euroopan kaupungeissa, hän palasi Satakuntaan. Kotiseututyöstä kiinnostunut Cedercreutz asettui Harjavaltaan ja rakennutti sinne taiteilijakoti Harjulan sekä Maahengen temppeli -museon, johon koottiin satakuntalaisen maaseudun esineistöä. Cedercreutzin luetuin teos on omaelämäkerrallinen Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää, joka ilmestyi juhlistamaan hänen 60-vuotispäiväänsä v.1939.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muuta tuotantoa:
En bilderbok för ung och gammal: siluetter klipta af Emil Cedercreutz. W. Hagelstam 1900
Dikter om kvinnor : silhuetter. Edlundska bokhandeln 1901
Häststudier i skulptur och klippning. Lilius & Hertzberg 1902
Silhouetter = Silhouetteja. Taiteilijaseura 1912
Silhouetter = Silhouetteja n:o 2. Taiteilijaseura 1916
Typer : med silhuetter av författaren 1: Kända. Schildt 1917
På båda sidor om fronten : med silhuetter af författaren. Schildt 1918
suom. Molemmin puolin rintamaa: kuvia ja sanoja. WSOY 1918
Typer : med silhuetter av författaren 2: Okända. Schildt 1919
Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää : muistelmia. Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja 6. Gummerus 1939
Det spanska blodet: glimtar ur en familjekrönika. Schildt 1942
Cirkusliv i Norden. Bro 1946
En bilderbok för ung och gammal: siluetter klipta af Emil Cedercreutz. W. Hagelstam 1900
Dikter om kvinnor : silhuetter. Edlundska bokhandeln 1901
Häststudier i skulptur och klippning. Lilius & Hertzberg 1902
Silhouetter = Silhouetteja. Taiteilijaseura 1912
Silhouetter = Silhouetteja n:o 2. Taiteilijaseura 1916
Typer : med silhuetter av författaren 1: Kända. Schildt 1917
På båda sidor om fronten : med silhuetter af författaren. Schildt 1918
suom. Molemmin puolin rintamaa: kuvia ja sanoja. WSOY 1918
Typer : med silhuetter av författaren 2: Okända. Schildt 1919
Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää : muistelmia. Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja 6. Gummerus 1939
Det spanska blodet: glimtar ur en familjekrönika. Schildt 1942
Cirkusliv i Norden. Bro 1946
Tekstinäyte
Jo ennen pyhämiähii muutti haltiiväki uuteen pykninkiin asumaa ja siäl stää uut elämää sitte ruvettiin etiäppäi rojottammaa.
”Tääl on pököi ja penttahiittisii, sano emäntä flikalles, ko koht’maihin seinäss aika flajauksen kuuli.
”Haistakaa hapant”, vastas flikka, ”etteks ymmär, ett- seinät yhre eineen uuress pykninkis laskii voi.”
”Tääl on pököi ja penttahiittisii, sano emäntä flikalles, ko koht’maihin seinäss aika flajauksen kuuli.
”Haistakaa hapant”, vastas flikka, ”etteks ymmär, ett- seinät yhre eineen uuress pykninkis laskii voi.”
”Nii, mutt kuules ny taas, hollas äiti, ny oli taas uus flajaus. Seinäin kritinä o vallan toisesorttine. Penttahiittine siin jyrisee ja hornaa, kone, kone sano, rakennuksen aikana semmost klummii tuli, ko se Krööntaalin Sikstus flänkätti alas tällinkeist ja mäiske kylkiluus sakaks.”
Ny tytärki kuulusteli ja meinas, ett totine tosi, semmone ei o seinäi flajaust.
Ja joka vuosi siin trykin aikaa ennen pyhämiähii on siin semmost kritinää kuulunu, ja kyll ny jo tähän mailman aikaan joka järki-ihmine ymmärtää, ett semmone o penttahiittine eikä mikkään tavalline flajaus. Mutt siitt penttahiittine onkin hyvä olemass, ett hän tällää ihmisen muistamaan niit vanhoi asioit, ja jollei vaa stää roistoo olis, nin kyll pian ihmislaps niin laimistuis, ett hööprotti veis hänelt sekä onnen että siunaukse, sano. Ja kyll niit flajauksii kans siin matkall tarvitaane, ja myät ne vaan mennee, ninko kivi suutarin repuss.
(Maata ja ilmaa 1920)
Ny tytärki kuulusteli ja meinas, ett totine tosi, semmone ei o seinäi flajaust.
Ja joka vuosi siin trykin aikaa ennen pyhämiähii on siin semmost kritinää kuulunu, ja kyll ny jo tähän mailman aikaan joka järki-ihmine ymmärtää, ett semmone o penttahiittine eikä mikkään tavalline flajaus. Mutt siitt penttahiittine onkin hyvä olemass, ett hän tällää ihmisen muistamaan niit vanhoi asioit, ja jollei vaa stää roistoo olis, nin kyll pian ihmislaps niin laimistuis, ett hööprotti veis hänelt sekä onnen että siunaukse, sano. Ja kyll niit flajauksii kans siin matkall tarvitaane, ja myät ne vaan mennee, ninko kivi suutarin repuss.
(Maata ja ilmaa 1920)
Lähteitä ja viittauksia
Kava, Ritva: Emil Cedercreutz – Satakunnan eurooppalainen. Kuvanveistäjä kotiseutu- ja museomiehenä. Suomen Historiallinen Seura 1993
Lydecken, Arvid: Emil Cedercreutz 1879-1949. Teoksessa Taiteilijoita, pikapiirtoja.
Otava 1952