Ahtela, H.
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Museoviraston kuva-arkisto
Elämäkertatietoa
Einar Reuter (taiteilijanimeltään H. Ahtela) (07.09.1881, Tornio – 12.10.1968, Kajaani). Kirjailija, taidekriitikko ja taidemaalari, varsinaiselta ammatiltaan metsänhoitaja.
Reuterin kirjallinen tuotanto oli hyvin monipuolista. Hän kirjoitti metsätalouden ammattiasioista, laati taide- ja kirjallisuusarvosteluja ja kirjoitti myös kaunokirjallisia teoksia ja runoja. Romaaneissaan hän kuvasi Perä-Pohjolan luontoa ja elämää; näitä olivat 1910-luvulla ilmestyneet Korven kamppailu ja Pyhitysvaaran vanha asujain sekä 1941 julkaistu Pohjolan rapsodia.
Kriitikkona Reuter kritisoi voimakkaasti Ateneumin taidemuseon taidekokoelmia ja taidehankintoja arvioiden niitä jälkijättöisiksi ja varsinkin ulkomaisen taiteen osalta asiantuntemattomiksi artikkeleissa, jotka julkaistiin Uudessa Suomessa vuosina 1921, 1954 ja 1959. Reuter kirjoitti Tulenkantajien albumiin artikkelin aiheesta "Euroopan uusi taide" (1925) ja Tulenkantajien aikakauslehteen kaksiosaisen artikkelin aiheesta "Ruotsin ja Suomen nykyinen maalaustaide". (1928).
Reuter toi esiin kirjoituksillaan Helene Scjerfbeckin ja muiden modernistien taidetta. Lukuisat artikkelit aiheuttivat sen, että Hyvinkäällä asunut Scjerfbeck alkoi tulla melko tunnetuksi 1920-luvulla.
Reuter kirjoitti myös kirjoja maalaustaiteesta. Vuonna 1945 ilmestyi esseekokoelma Taiteilijan kamppailu, jossa Reuter analysoi sellaisten hänelle itselleen merkittävien taiteilijoiden kuten Ivar Aroseniuksen, Leander Engströmin, Constantin Guysin, Ernst Josephsonin ja Edvard Munchin elämää ja tuotantoa. Vuonna 1951 Reuter julkaisi Helene Schjerfbeckistä laajan elämäkertateoksen nimeltä Kamppailu kauneudesta. Tässä elämäkerrassa Reuter käytti lähteenä muun muassa kirjeenvaihtoaan Schjerfbeckin kanssa.
Reuter muistetaan erityisesti taidemaalari Helene Schjerfbeckin ystävänä ja hänen taiteensa tunnetuksi tekijänä. Reuter oli myös taiteenkeräilijä ja hänen kokoelmaansa kuului Schjerfbeckin teosten lisäksi Ivar Aroseniuksen, Juho Rissasen, Tyko Sallisen, Hugo Simbergin ja Ellen Thesleffin maalauksia, sekä kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen kaksi veistosta Mailis ja Pieni kahlaaja.
Reuterin kirjallinen tuotanto oli hyvin monipuolista. Hän kirjoitti metsätalouden ammattiasioista, laati taide- ja kirjallisuusarvosteluja ja kirjoitti myös kaunokirjallisia teoksia ja runoja. Romaaneissaan hän kuvasi Perä-Pohjolan luontoa ja elämää; näitä olivat 1910-luvulla ilmestyneet Korven kamppailu ja Pyhitysvaaran vanha asujain sekä 1941 julkaistu Pohjolan rapsodia.
Kriitikkona Reuter kritisoi voimakkaasti Ateneumin taidemuseon taidekokoelmia ja taidehankintoja arvioiden niitä jälkijättöisiksi ja varsinkin ulkomaisen taiteen osalta asiantuntemattomiksi artikkeleissa, jotka julkaistiin Uudessa Suomessa vuosina 1921, 1954 ja 1959. Reuter kirjoitti Tulenkantajien albumiin artikkelin aiheesta "Euroopan uusi taide" (1925) ja Tulenkantajien aikakauslehteen kaksiosaisen artikkelin aiheesta "Ruotsin ja Suomen nykyinen maalaustaide". (1928).
Reuter toi esiin kirjoituksillaan Helene Scjerfbeckin ja muiden modernistien taidetta. Lukuisat artikkelit aiheuttivat sen, että Hyvinkäällä asunut Scjerfbeck alkoi tulla melko tunnetuksi 1920-luvulla.
Reuter kirjoitti myös kirjoja maalaustaiteesta. Vuonna 1945 ilmestyi esseekokoelma Taiteilijan kamppailu, jossa Reuter analysoi sellaisten hänelle itselleen merkittävien taiteilijoiden kuten Ivar Aroseniuksen, Leander Engströmin, Constantin Guysin, Ernst Josephsonin ja Edvard Munchin elämää ja tuotantoa. Vuonna 1951 Reuter julkaisi Helene Schjerfbeckistä laajan elämäkertateoksen nimeltä Kamppailu kauneudesta. Tässä elämäkerrassa Reuter käytti lähteenä muun muassa kirjeenvaihtoaan Schjerfbeckin kanssa.
Reuter muistetaan erityisesti taidemaalari Helene Schjerfbeckin ystävänä ja hänen taiteensa tunnetuksi tekijänä. Reuter oli myös taiteenkeräilijä ja hänen kokoelmaansa kuului Schjerfbeckin teosten lisäksi Ivar Aroseniuksen, Juho Rissasen, Tyko Sallisen, Hugo Simbergin ja Ellen Thesleffin maalauksia, sekä kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen kaksi veistosta Mailis ja Pieni kahlaaja.