Wallenius, K. M.

Keväällä 1918 Wallenius oli jo kapteeni, Lapin rintaman komentaja, Pohjois-Suomen suojeluskunnan komentaja ja koillisrintaman pohjoisen lohkon päällikkö. Samana vuonna hänet ylennettiin majuriksi ja hänestä tuli Sallan rykmentin, Lapin I rajavartiopataljoonan ja Lapin rajavartioston komentaja (1918 - 1921). Koillisrintamalla hän oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa itärajan taakse tehtäviä valloitusretkiä. Hän johti Vienan retkikuntaa ja toimi Petsamon retkikunnan ylipäällikkönä 1920. Wallenius kävi vuosina 1923 - 1925 yleisesikuntaupseerikurssin Berliinissä. Sen jälkeen hänet nimitettiin yleisesikunnan operatiivisen toimiston päälliköksi ja yleisesikunnan päälliköksi 1927. Yleisesikunnan päällikkönä Wallenius organisoi ja kehitti Suomen armeijan toimintoja sen keskeisinä muotoutumisvuosina. Wallenius eteni aliupseerista kenraaliksi neljässätoista vuodessa, kun hänet ylennettiin 1930 kenraalimajuriksi. Nopean ylenemistahdin taustalla olivat poikkeusajat ja Suomen armeijan murros, mutta monien lähteiden mukaan myös Walleniuksen lahjakkuus ja omat ansiot.

Lapuanliikkeen pääsihteerinä 1931 - 1932 toimineen Walleniuksen ajautuminen Mäntsälän kapinan johtohenkilöksi johti armeijasta erottamiseen. Sen jälkeen Wallenius toimi aluksi Petsamon Kala Oy:n ja Petsamon öljy- ja kalajauhotehdas Oy:n johtajana vuosina 1935 – 1937, sen jälkeen sotakirjeenvaihtajana Kiinassa 1937 - 1938 sekä Saksassa 1939. Talvisodassa Wallenius toimi jälleen Lapin rintaman komentajana ja pysäytti ennakoimattoman voimakkaan venäläisten hyökkäyksen pohjoisen suunnalla.

Kenraali K.M. Wallenius liittyy moniin merkittäviin tapahtumiin Suomen historiassa. Hän oli jääkäriliikkeen kasvatti toimien itsenäisen Suomen armeijan organisoijana ja toimintojen kehittäjänä. Wallenius oli myös Lapin sotahistorian keskeisiä hahmoja ja liittyi läheisesti maailmansotien välisen ajan Petsamon historiaan. Talvisodan jälkeen 1940 Wallenius muutti perheineen Lappiin ja ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. "Marrasjärven poikkiäijänä" tunnettu kirjailijakenraali nousi yhdeksi Lapin kulttuuri- ja kirjallisuushistorian tärkeimmistä edustajista.

Kunnianosoitukset: Suomen Valkoisen Ruusun K II; Vapaudenristi 4 mk.; Vapaussodan mm. sk.; Suojeluskuntain raut. ar.; Italian Kruunu-r. suurups.; Latvian Kolmen Tähden R 2; Norjan Pyhän Olavin K 1; Puolan Polonia Restituta R 2; Preussin rautaristi 2; Ruotsin Miekka-r. K 1; Saksan I maailmansodan mr.; Tanskan Dannebrogin K 1. (Lähteet: Kansallisbiografia, V.-P. Lehtola, Wallenius : kirjailijakenraali K. M. Walleniuksen elämä ja tuotanto. 1994.