Komppa, Jukka
Elämäkertatietoa
Kirjailijakuva
Jukka Komppa on kulttuuritoimittaja, filosofian tohtori ja historiantutkija. Hän on omailmeinen kirjailija, jonka kaikissa teoksissa on erilainen aihe, rakenne ja kerronta. Komppa pohtii tuotannossaan ilmiöiden kertautuvuutta ja rakkauden ja vihan eli hyvän ja pahan suhdetta.
Kompan tekstikudoksen langat ovat kulttuurihistoriasta, eri kausien kirjallisuudesta ja aatteista, esihistoriasta ja nykypäivästä. Postmodernisti Kompan teoksissa on vinoilua, elämänfilosofiaa, huolellista ajankuvaa, väänneltyä historiaa, tyylilainoja eri kirjailijoilta, ivamukaelmia kirjallisuudenlajeista ja hulvatonta menoa. Hän on prosaistina sukua Kari Hotakaiselle, Arto Paasilinnalle ja Jari Tervolle.
Oppineena miehenä Komppa osoittaa asioiden jatkuvuuden ja muuntumisen ujuttamalla nykyajan kuvauksiinsa aineksia etäisestä menneisyydestä ja esimerkiksi antiikin myyteistä ja filosofiasta. Historiallista romaania ja historiantutkimusta parodioivassa romaanissa Ukri ja Leinikki kirjailija etsii nykyajan juuria kivikaudesta asti. Hurjaan vauhtiin ja ilotteluun yltää Leningradin valloitus.
Sepitteellinen seminaarinmäki
Komppa kuvaa Jyväskylän opettajaseminaaria ja yliopistoa. Hänen esikoisteoksensa Vihan pidot on historiallisen romaanin parodia. Pääosa tapahtumista sijoittuu vuoden 1918 Jyväskylään, ja romaanissa pohditaan antiikista olevien ainesten avulla, onko se Suomen Ateena vai jotakin muuta. Kirjailija osoittaa, miten synkkä on idealistin osa. Romaanin nimi viittaa Platonin dialogiin Pidot ja hänen oppiinsa rakkaudesta maailmaa hallitsevana voimana.
Komppa palaa kampukselle teoksessaan Keijo Pollelan toinen tuleminen, joka on veijariromaani ja opiskelijakuvaus. Kampuksen maamerkkeinä erottuvat mm. kirjasto, hallintorakennus ja filosofian laitos, joka tosiaan aiemmin sijaitsi seminaarinmäellä.
Sairaasta työelämästä ja sairastuvasta ihmisestä
Kahdessa teoksessaan Komppa kuvaa yhteiskunnan ja työelämän kipupisteitä ja yksilön psyykkistä sairautta. Minä olen kertoo opinnoista, työpaineesta ja sairastumisesta skitsofreniaan. Hyvä hoito, piinallisten muistojen kehiminen auki sekä läheisten ja ystävien tuki auttavat toipumisessa. Toimittajat on romaani kiireisestä ja vaativasta työpaikasta. Vaikka henkilöt eivät ole yksi yhteen elävän elämän ihmisten kanssa, teoksessa on avainromaanin aineksia.
Katriina Kajannes
Palkinnot:
Vihan pidot oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto -ehdokkaana vuonna 1997.
Harrastus:
kielet
"Keskisuomalaisuus näkyy tuotannossani. Veikko Huovista lainaten: kirjailijan työ on humusavotta, työtä vaativaa. Elämässäni tärkeintä on poika, hänen menestyksensä."
Jukka Komppa on kulttuuritoimittaja, filosofian tohtori ja historiantutkija. Hän on omailmeinen kirjailija, jonka kaikissa teoksissa on erilainen aihe, rakenne ja kerronta. Komppa pohtii tuotannossaan ilmiöiden kertautuvuutta ja rakkauden ja vihan eli hyvän ja pahan suhdetta.
Kompan tekstikudoksen langat ovat kulttuurihistoriasta, eri kausien kirjallisuudesta ja aatteista, esihistoriasta ja nykypäivästä. Postmodernisti Kompan teoksissa on vinoilua, elämänfilosofiaa, huolellista ajankuvaa, väänneltyä historiaa, tyylilainoja eri kirjailijoilta, ivamukaelmia kirjallisuudenlajeista ja hulvatonta menoa. Hän on prosaistina sukua Kari Hotakaiselle, Arto Paasilinnalle ja Jari Tervolle.
Oppineena miehenä Komppa osoittaa asioiden jatkuvuuden ja muuntumisen ujuttamalla nykyajan kuvauksiinsa aineksia etäisestä menneisyydestä ja esimerkiksi antiikin myyteistä ja filosofiasta. Historiallista romaania ja historiantutkimusta parodioivassa romaanissa Ukri ja Leinikki kirjailija etsii nykyajan juuria kivikaudesta asti. Hurjaan vauhtiin ja ilotteluun yltää Leningradin valloitus.
Sepitteellinen seminaarinmäki
Komppa kuvaa Jyväskylän opettajaseminaaria ja yliopistoa. Hänen esikoisteoksensa Vihan pidot on historiallisen romaanin parodia. Pääosa tapahtumista sijoittuu vuoden 1918 Jyväskylään, ja romaanissa pohditaan antiikista olevien ainesten avulla, onko se Suomen Ateena vai jotakin muuta. Kirjailija osoittaa, miten synkkä on idealistin osa. Romaanin nimi viittaa Platonin dialogiin Pidot ja hänen oppiinsa rakkaudesta maailmaa hallitsevana voimana.
Komppa palaa kampukselle teoksessaan Keijo Pollelan toinen tuleminen, joka on veijariromaani ja opiskelijakuvaus. Kampuksen maamerkkeinä erottuvat mm. kirjasto, hallintorakennus ja filosofian laitos, joka tosiaan aiemmin sijaitsi seminaarinmäellä.
Sairaasta työelämästä ja sairastuvasta ihmisestä
Kahdessa teoksessaan Komppa kuvaa yhteiskunnan ja työelämän kipupisteitä ja yksilön psyykkistä sairautta. Minä olen kertoo opinnoista, työpaineesta ja sairastumisesta skitsofreniaan. Hyvä hoito, piinallisten muistojen kehiminen auki sekä läheisten ja ystävien tuki auttavat toipumisessa. Toimittajat on romaani kiireisestä ja vaativasta työpaikasta. Vaikka henkilöt eivät ole yksi yhteen elävän elämän ihmisten kanssa, teoksessa on avainromaanin aineksia.
Katriina Kajannes
Palkinnot:
Vihan pidot oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto -ehdokkaana vuonna 1997.
Harrastus:
kielet
"Keskisuomalaisuus näkyy tuotannossani. Veikko Huovista lainaten: kirjailijan työ on humusavotta, työtä vaativaa. Elämässäni tärkeintä on poika, hänen menestyksensä."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Murha Paviljongissa ja muita juttuja kaupungin elämästä (toim. Teppo Kulmala ja Hannu Waarala). Jyväskylän kirjamessut [2007].
Tietokirjallisuus:
Walter Frank ja taisteleva tiede : aseena Ranskan historia. Studia historica Jyväskyläensia 53 (väitöskirja). Jyväskylän yliopisto 1995.
Muu tuotanto:
Kulttuuritoimittajana Keskisuomalaisessa 1983 - 1996, arvioita ja artikkeleita eri tieteenaloilta.
Murha Paviljongissa ja muita juttuja kaupungin elämästä (toim. Teppo Kulmala ja Hannu Waarala). Jyväskylän kirjamessut [2007].
Tietokirjallisuus:
Walter Frank ja taisteleva tiede : aseena Ranskan historia. Studia historica Jyväskyläensia 53 (väitöskirja). Jyväskylän yliopisto 1995.
Muu tuotanto:
Kulttuuritoimittajana Keskisuomalaisessa 1983 - 1996, arvioita ja artikkeleita eri tieteenaloilta.
Tekstinäyte
Vanhempani veivät minut mielenterveystoimistoon. Siellä heille sanottiin, että olin kokenut tavallista vahvemman identiteettikriisin. Olin sairastunut, ja sain lääkkeeksi Orsanilia ja Litoduronia.
Istuin aamiaispöydässä yksinäni. Isä kulki ohitseni, ja silloin sanoin hänelle: "Isä, minusta tuntuu, että olen messias."
Istuin aamiaispöydässä yksinäni. Isä kulki ohitseni, ja silloin sanoin hänelle: "Isä, minusta tuntuu, että olen messias."
"Silloin sinä kyllä olet hullu", isä ärähti.
Minä olen, Atena 2001, s. 55
Minä olen, Atena 2001, s. 55