Vuorio, Antero
Elämäkertatietoa
Antero Vuorio on proosakirjailija, jonka tärkeimmät aiheet ovat sota ja Suomen historia. Vankat tiedot, omat kokemukset ja taitava kerronta ovat ominaisia Vuorion tuotannolle, joka poikkeaa edukseen kaavamaisimmasta sotakirjallisuudesta.
Sotakirjoissaan Vuorio ottaa tapahtumat ja tapahtumapaikat historiasta, ja henkilöilläkin on usein vastineensa todellisuudessa. Esitys on yksityiskohtaista ja luotettavaa, ja sen tempo noudattelee kuvattavaa asiaa. Nopeista käänteistä kerrotaan vauhdikkaasti, hiljaisemmista vaiheista rauhallisesti. Värikkäät yksityiskohdat pitävät mielenkiintoa yllä.
Kirjoissa tulee esille sodan yllätyksellisyys: taitavimmatkaan kaavailut eivät toteudu, vaikka vihollisen liikkeitä onnistutaan jossain määrin ennakoimaan. Kertoja esittää tiiviitä katsauksia sotatapahtumien etenemisestä, mutta pääosa asioista kerrotaan tuoreesti rintamamiesten näkökulmasta.
Vuorio luo uskottavia henkilöhahmoja ja tapahtumakulkuja vähillä keinoilla. Hän piirtää tilanteita, joissa joukko voittaa monenmoisia vastuksia toimiessaan kuin yksi mies. Tarkasti kuvatut pauke, viuhina ja ryske lisäävät toden tuntua.
Keskustelut, jotka vievät juonta eteenpäin, valottavat samalla henkilöiden luonnetta. Suomalainen mies ei jää Vuorion kirjoissa sanattomaksi. Hän reagoi puheillaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin ja tajuaa yleensä hyvin, missä mennään. Sanailu on luontevaa, paikoin karskia.
Vuorion ensimmäisessä romaanissa Kairoilta Kemiin on aiheena Lapin sota, jossa tilanteet ja tunnelmat vaihtuvat nopeasti. Kohti Muurmanskia kertoo kuusiviikkoisesta partioretkestä Muurmanskiin ja kovista taisteluista.
Petsamo talvisodan kourissa poikkeaa Vuorion aiemmista kirjoista: se on niitä dokumentaarisempi, ja siihen on koottu runsaasti tietoja talvisodasta. Kirja tekee kunniaa raja- ja poromiehille ja pohjoisessa käytyjen taistelujen sotilaille ja johtajille.
Antero Vuorio ei kirjoita sodasta kaikissa kirjoissaan. Viimeinen pikataival on romaani toisesta hänen hyvin tuntemastaan aihepiiristä, Jyväskylän Suurajoista.
Katriina Kajannes
Palkinnot ja apurahat:
Mikkelin maakuntarahaston apuraha 1962.
Espoon kaupungin taiteilijaeläke.
Harrastukset:
kirjallisuus ja liikunta.
Sotakirjoissaan Vuorio ottaa tapahtumat ja tapahtumapaikat historiasta, ja henkilöilläkin on usein vastineensa todellisuudessa. Esitys on yksityiskohtaista ja luotettavaa, ja sen tempo noudattelee kuvattavaa asiaa. Nopeista käänteistä kerrotaan vauhdikkaasti, hiljaisemmista vaiheista rauhallisesti. Värikkäät yksityiskohdat pitävät mielenkiintoa yllä.
Kirjoissa tulee esille sodan yllätyksellisyys: taitavimmatkaan kaavailut eivät toteudu, vaikka vihollisen liikkeitä onnistutaan jossain määrin ennakoimaan. Kertoja esittää tiiviitä katsauksia sotatapahtumien etenemisestä, mutta pääosa asioista kerrotaan tuoreesti rintamamiesten näkökulmasta.
Vuorio luo uskottavia henkilöhahmoja ja tapahtumakulkuja vähillä keinoilla. Hän piirtää tilanteita, joissa joukko voittaa monenmoisia vastuksia toimiessaan kuin yksi mies. Tarkasti kuvatut pauke, viuhina ja ryske lisäävät toden tuntua.
Keskustelut, jotka vievät juonta eteenpäin, valottavat samalla henkilöiden luonnetta. Suomalainen mies ei jää Vuorion kirjoissa sanattomaksi. Hän reagoi puheillaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin ja tajuaa yleensä hyvin, missä mennään. Sanailu on luontevaa, paikoin karskia.
Vuorion ensimmäisessä romaanissa Kairoilta Kemiin on aiheena Lapin sota, jossa tilanteet ja tunnelmat vaihtuvat nopeasti. Kohti Muurmanskia kertoo kuusiviikkoisesta partioretkestä Muurmanskiin ja kovista taisteluista.
Petsamo talvisodan kourissa poikkeaa Vuorion aiemmista kirjoista: se on niitä dokumentaarisempi, ja siihen on koottu runsaasti tietoja talvisodasta. Kirja tekee kunniaa raja- ja poromiehille ja pohjoisessa käytyjen taistelujen sotilaille ja johtajille.
Antero Vuorio ei kirjoita sodasta kaikissa kirjoissaan. Viimeinen pikataival on romaani toisesta hänen hyvin tuntemastaan aihepiiristä, Jyväskylän Suurajoista.
Katriina Kajannes
Palkinnot ja apurahat:
Mikkelin maakuntarahaston apuraha 1962.
Espoon kaupungin taiteilijaeläke.
Harrastukset:
kirjallisuus ja liikunta.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tietokirjallisuus:
Rajajääkäripataljoona 7, 1941 - 1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Sulo Lönnstömin kanssa, kartat: Stina-Maria Brantberg). Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta 1993.
Er.Os.P:n tie : Luton miehet. (toim. Jaakko Rantalan kanssa). [Luton miehet, Perinnetoimikunta] 1997.
Rajajääkäripataljoona 7, 1941 - 1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Sulo Lönnstömin kanssa, kartat: Stina-Maria Brantberg). Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta 1993.
Er.Os.P:n tie : Luton miehet. (toim. Jaakko Rantalan kanssa). [Luton miehet, Perinnetoimikunta] 1997.
Tekstinäyte
Hän syöksyi jälleen ylös ja lähti juoksemaan toverinsa seuraamana. Maahan! Ylös! Syösyyn! takoivat hänen aivojensa antamat käskyt ja hän juoksi, syöksyi ja juoksi.
Hän näki metsänreunan lähestyvän ja toive pelastumisesta alkoi itää hänessä. Vielä muutama askel - vielä muutama - kestä vielä hetkinen - vielä...
[Kairoilta Kemiin, 2003, s. 100]
Hän näki metsänreunan lähestyvän ja toive pelastumisesta alkoi itää hänessä. Vielä muutama askel - vielä muutama - kestä vielä hetkinen - vielä...
[Kairoilta Kemiin, 2003, s. 100]
Lähteitä ja viittauksia