Paltto, Kirsti

Olen saamelainen kirjailija ja olen kirjoittanut sekä lapsille että aikuisille. Lastenkirjoissani olen usein käyttänyt saamelaisia tarinoita pohjana luodakseni nykyaikaisen kertomuksen nykyaikaisille lapsille. Saamelaislapsen tilanne on keskeisellä sijalla; se miten hänen saamelaisuutensa kestää tai murenee ja miten muuttuva saamelaisyhteisö vaikuttaa häneen.

Suorasanaisessa proosassa olen kertonut saamelaisista kirjailijan näkökulmasta. Kirjani eivät ole dokumentteja, eivät autenttisia kertomuksia tai historiallisia lähdeteoksia. Jokainen kirjailija valikoi mitä kirjoittaa ja miten. Novelleissa ja romaaneissa olen kirjoittanut poromiehistä, erilaisista paikoista ja vanhoista ja nuorista ihmisistä. Olen kirjoittanut salapoliisiromaanin, novellikokoelman erilaisten naisten elämästä, nuortenromaanin. Yleensä olen pyrkinyt käsittelemään kriittisesti niin suomalaista kuin saamelaista yhteisöä ja siinä eläviä niin suomalaisia kuin saamelaisia ihmisiä.

Runoissani puhun syvimmin omilla tunteillani siitä, miten maailmaa koen ja miten asiat minuun vaikuttavat. Saamelaisjulistuksia tuli myös tehtyä nuorempana. Joka tapauksessa kirjoitan äidinkielelläni saamella, koska osaan sitä parhaiten. En aio ainakaan omalla kirjoittamisellani syyllistyä äidinkieleni katoamiseen. (26.11.2000)

Elämäkertatietoa

Kirsti Paltto s. 11.02.1947, Utsjoki. Saamelainen kirjailija, opettaja, teatterin johtaja. Paltto kirjoittaa pääasiassa pohjoissaameksi. Hänen kirjojaan on käännetty muun muassa suomeksi, saksaksi, norjaksi, englanniksi ja inarinsaameksi. Paltto asuu Utsjoella. Koulutukseltaan Paltto on peruskoulun opettaja. Paltto toimi Saamen kirjailijaliiton Sámi Girjecálliid Searvi, SGS:n puheenjohtajana vuosina 1979-86. Lisäksi hän on ollut vuodesta 1992 lähtien Suomen saamelaistaiteilijat ry:n johtokunnan sihteeri, vuodesta 1994 Teatteri Rávgosin johtaja sekä vuodesta 1996 lähtien Suomalais-ugrilaisen kirjallisuusseuran johtokunnan jäsen.

Palkinnot: 1977 Sokeain kuunnelmapalkinto kuunnelmasta Maahiset, 1977 Lapin läänin taidepalkinto, 1986 Finlandia-palkintoehdokas romaanilla Voijaa minun poroni, 1997 Saamelaiskäräjien kulttuuripalkinto, 2000 Valtioiden välinen Helen-palkinto, 2001 Pohjoismaiden kirjallisuuspalkintoehdokas novellikokoelmalla Suoláduvvan, 2002 Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto Suoláduvvan teoksesta.

Lastenkirjoissaan Kirsti, (saameksi Kirste), Paltto ammentaa aineistoa saamelaisesta kertomaperinteestä ja mytologiasta. Näiden pohjalta hän rakentaa tarinansa nykypäivän tasolle. Palton tuotantoon kuuluu näytelmiä, kuunnelmia ja pamfletti Saamelaiset (1973), jossa kuvataan saamelaisten historiaa ja nykyelämää.

Kirjailija pitää pääteoksenaan romaanisarjaa saamelaisten elämäntavan, kielen ja aineellisen toimeentulon murenemisesta toisen maailmansodan jälkeen. Romaanisarjassa ovat ilmestyneet Guhtoset dearvan min bohccot (1987) ja Gurzo luottat (1991). Ensimmäisen osan tapahtumat kuvaavat aikaa ennen maailmansotaa. Toinen osa kuvaa elämää toisen maailmansodan aikana. Paikkakuntana on syrjäinen saamelaiskylä Rievanjávri ja päähenkilönä Johanas ja hänen elämänsä yhteisössä tarinaperinteen ja uskomusten taustaa vasten. Sarjan teemoja ovat saamelaisten yhteys luontoon, poron merkitys ja tavallisten ihmisten keskinäiset suhteet.

Kirsti Paltolla on tärkeä merkitys saamenkielisen kirjallisuuden kirjoittajana. Saame on kirjakielenä nuori. Sen yhtenäinen kirjoitustapa saatiin vuonna 1978. Ehtymättömänä lähteenä ja virikkeenä kirjallisuudelle on rikas suullinen perinne.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Muu tuotanto:

Saamelaiset (1973)
Savvon. Sámi Girjecálliid Searvi antologiija (1983) (toimittanut)
Aitmatov. Girjjat beatnaga dievvá (1993) (kääntänyt yhdessä Eino Kuokkasen kanssa)
Whispering treasures : an anthology/Kirste Paltto, Kerttu Vuolab, Inga Ravna Eira, Sara Margrethe Oskal (2012)

* artikkeleita erilaisiin julkaisuihin, kirja-arvosteluita, luentoja.

Kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:

* Lehtola. Saamelaiskirjallisuus vanhan ja uuden risteyksessä. Teoksessa Marginalia ja kirjallisuus (1995)
* No beginning, no end. The Sami speak up (1998)
* Ei alkua, ei loppua. Saamelaisten puheenvuoro (1999)
* Hirvonen. Saamenmaan ääniä. Saamelaisen naisen tie kirjailijaksi (1999)
* Hirvonen. Sámeeatnama jienat. Sápmelas nissona bálggis girjecállin (1999)
* Gaski. Sámi čállit. 25 sámi sátneduojára (2006).