Karila, Matti-Juhani
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Käsikirjoituksia televisiolle ja mm. elokuvan
Simpauttaja / Ohjaus Veikko Kerttula, yksi käsikirjoittajista
Toimittanut teoksen:
HUOMENTA Afrikka! : Villa Karo kymmenen vuotta. Like : Villa Karo, 2009
Runot valokuvateokseen:
TAKALA, Antero
Simpauttaja / Ohjaus Veikko Kerttula, yksi käsikirjoittajista
Toimittanut teoksen:
HUOMENTA Afrikka! : Villa Karo kymmenen vuotta. Like : Villa Karo, 2009
Runot valokuvateokseen:
TAKALA, Antero
Mindscape = Mielenmaisema / Antero Takala ; runot = poems: Matti-Juhani Karila Antero Takalan päiväkirjoista. Musta taide, 2010.
Tekstinäyte
Tämän toisen avioliittoni jälkeen suhtautumiseni naisiin on normaaliasennoitumisen mukaan ollut sairasta kenties väkijuomien, narkoottisten aineiden, aatteiden, uskonnollisten kirjojen ja tuttavuuksieni ylenpalttisesta runsaudesta.
Tai,
olen ollut kyömynenäinen lintumainen Gogol, omien sielunharhojeni vanki, kenties levoton Eino Leino tai taloudellisten vaikeuksien ja kritiikin murtama, melankolinen Aleksis Kivi rakastamassa saavuttamatonta tanssijatarta kabaree-teatterin katsomossa.
Tai,
olen ollut aina irtonainen, kipeä jäsen, sateenpieksämä kalastaja, uupunut pientilallinen.
Tai,
olen yksinomaan Juhani Kävelijä, jonka elämää voidaan tarkastella epävarmojen ja täysin todistamattomien mitättömyyksien ja niistä tehtävien johtopäätösten varassa. Voi olla, että minusta saatetaan kertoa merkillisiä tarinoita sekaantumisesta eläimiin, vaikka olen aivan hyvin saattanut vain rakastaa lintuja. Ehkäpä luonnottoman runsas oleileminen asemien läheisyydessä on kasvattanut minusta yleiseen tietouteen sekavan, unenomaisen kuvan klosettien ja asemaruokaloiden laulajasta.
[Juhani Kävelijä. WSOY 1967, s.18-19]
Tai,
olen ollut kyömynenäinen lintumainen Gogol, omien sielunharhojeni vanki, kenties levoton Eino Leino tai taloudellisten vaikeuksien ja kritiikin murtama, melankolinen Aleksis Kivi rakastamassa saavuttamatonta tanssijatarta kabaree-teatterin katsomossa.
Tai,
olen ollut aina irtonainen, kipeä jäsen, sateenpieksämä kalastaja, uupunut pientilallinen.
Tai,
olen yksinomaan Juhani Kävelijä, jonka elämää voidaan tarkastella epävarmojen ja täysin todistamattomien mitättömyyksien ja niistä tehtävien johtopäätösten varassa. Voi olla, että minusta saatetaan kertoa merkillisiä tarinoita sekaantumisesta eläimiin, vaikka olen aivan hyvin saattanut vain rakastaa lintuja. Ehkäpä luonnottoman runsas oleileminen asemien läheisyydessä on kasvattanut minusta yleiseen tietouteen sekavan, unenomaisen kuvan klosettien ja asemaruokaloiden laulajasta.
[Juhani Kävelijä. WSOY 1967, s.18-19]