Siljo, Juhani

(Klassikkokirjasto)

- - -


Juhani Siljo (1888–1918), joka on keskeinen suomalainen lyyrikko, on kolmessa kokoelmassaan tiiviin ilmaisun ja runomittojen mestari.

Jo kouluaikana Oulussa Siljo omaksui ajan aatteita, ja hänestä tuli innokas suomenmielinen. Kirjailijoista hänen suosikkejaan oli Henrik Ibsen. Siljo opiskeli Helsingin yliopistossa mm. historiaa ja suomen kieltä, mutta varattomuus haittasi lukuja.

Ulkoilmaihmisenä Siljo teki pitkiä kävelyretkiä, ja Lapissa hän vaelteli ja kalasteli mielellään. Ranskaan ja Gotlantiin hän matkusti 1911.

Siljo nostettiin pian kuolemansa jälkeen yhdeksi valkoisen Suomen johtavaksi lyyrikoksi, jollaiseksi hän on kyllin isänmaallinen, aatteellinen ja ihanteellinen. Myöhemmin hänen asemansa lyriikan kaanonissa on vahvistunut, ja Siljon aforismit kuuluvat parhaisiin Suomessa kirjoitettuihin. Myös hänen esseensä ja suomennoksensa ovat ansiokkaita.

Juhani Siljo ja Jyväskylä

Juhani Siljon Jyväskylän aika, joka osuu hänen viimeisiin elinvuosiinsa, on luku Suomen kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa. Jyväskylän tieteellisessä kirjastossa Siljo työskenteli 1915–1916, ja hän asui kaupungissa kuolemaansa saakka. Aluksi hän majoittui sisarensa ja lankonsa, Emilia ja Martti Airilan taloon nykyisen Siljonkujan varrelle, seminaarinmäen kupeessa sijaitsevaan Älylän kaupunginosaan. Sieltä hän muutti Keljon Tervalaan, ja viimeiset vuotensa hän asui Sysmälän talon piharakennuksessa. Siljo ihaili näistä pihapiireistä olevaa järvinäkymää, ja hän retkeili ja hiihteli lähimetsissä.

Siljon toiminta on esimerkki kirjallisuustyöstä, joita maan itsenäistymisen aikoihin tehtiin Jyväskylässä, suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen tukikohdassa. Siljo kirjoitti runoja ja avusti lehtiä ja lukemistoja, kuten Elsa Heporaudan toimittamaa Nuorten kesää. Heporaudan tavoin Siljo oli Keskisuomalaisen sotakirjeenvaihtajana kansalaissodassa.

Kirjastotyössä Siljo oli taitava. Jyväskylän yliopistonkirjaston vanhassa Fennica -kokoelmassa on vieläkin Siljon jäljiltä ainutlaatuinen luokitus. 6.6.1916 eli päivälleen kaksi vuotta ennen Siljon kuolemaa oli kirjastotalon vihkiäiset, joissa Martti Korpilahti lausui Siljon tilaisuuteen kirjoittaman runon ”Maailman kirja”. – Runo ilmestyi sitten kokoelmassa Selvään veteen (1919).

Juhani Siljo esiintyy henkilönä Ain’Elisabet Pennasen romaanissa Kaksi raukkaa, jonka aiheena on kirjailijan ja Siljon rakkaustarina. Heidän ja paikkakuntalaisten nimet on kirjassa muutettu. Pennanen kuvaa opettajaseminaaria ja Älylää juonittelujen ja juorujen pesäksi. Elävässä elämässä kaupungin rouvat tekivät lehti- ja muissa kirjoituksissaan selväksi, että he paheksuivat Siljon ja Pennasen suhdetta. – Haavoituttuaan jalkoihin kansalaissodassa Oriveden taistelussa Siljo kuoli vammoihinsa Tampereella Punaisen Ristin sairaalassa. Hänet haudattiin Jyväskylän sankarihautaan.

Katriina Kajannes