Bisquit

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Jussi Aalto / Tammi

On sama kuin

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Nimi

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Muuta tuotantoa:

Intiassa kukin on kummempi / matkakirja, kirjoitettu yhdessä Jukka Virtasen kanssa (WSOY, 1975)
Jos sanoo aa on sanottava myös ää / pakina teoksessa Hauska Helsinki (Tammi, 1994)
Itämeren tyrät / kirjoitus teoksessa Sankarina Helsinki (Otava, 2000) Kirjassa kymmenen kirjoittajaa kertoo tarinaa Helsingistä kaupungin 450 vuotisen historian kunniaksi. Kirjailijat: Aarni Krohn, Alpo Ruuth, Kjell Westö, Veijo Meri, Lassi Nummi, Outi Pakkanen, Katri Tapola, Ilpo Tiihonen, Seppo Ahti, Anja Snellman.
Kuopio takana / kirjoitus teoksessa Tasavallan tulppa - Lasse Lehtinen : isokenkäisten ikäluokka muistelee (WSOY 2007)

Tekstinäyte

Luvut lopussa

Nollatutkimuksen viime löytö oli tiedemiesten havainto, että kädelliset eläimet osaavat laskea jopa yhdeksään.

Kädellisiä on kahta laatua, apinoita ja puoliapinoita.

Eläintieteen termistö poikkeaa matematiikan käsitteistä.
Kahdesta puoliapinasta ei tule yhtä apinaa. Sitä on yritetty niin kertomalla makilla kuin laskemalla lorista.

Matematiikan hierarkiat rakentuvat nekin eri tavalla kuin kielen systematiikka.

Yhdeksään laskevaa ihmistä pidetään alalla vähemmän edistyneenä kuin primates-lahkon jäsentä, joka osaa laskea yhteen.

Toisaalta yhdeksään osaava ihminen alkaa jo olla yhtä numeroa ylikoulutettu vaikkapa amatöörinyrkkeilyn tuomaritehtäviin.

Matemaatikko näkee apinan ja ihmisen pääasiallisena erona, että apina ei ymmärrä nollaa.

Ei liene kaukana ajatus, että jos nollalinjan hallitseva apina joskus saadaan aikaan, vakansseja avautuu niin Eteläranta kympissä kuin keskustan työreformin historiaprojektissa.

Nollatutkimuksesta olisi mukava puhua enemmänkin, mutta asiassa lienee viisasta osoittaa valistunutta harkintaa.

Syy on seuraava.

Nollahan muistuttaa sekä arvoltaan että muodoltaan pyöreätä reikää.

Kävi niin että muuan maailmanlaajuinen hampuusilaisketju ilmoitti tuosta vaan tuotesuojaavansa suomalaisen ruisleivän rei'än.

Monet tuntenevat kyseisen yrityksen tuplahampuusilaisen.

Tuplahampuusilaisessa on kaksi liikejuristia. Lisäksi siihen kuuluu kopeat amerikkalaiset ja kiristävä juoni. Ruisleivän rei'än lisäksi yhtiö hakee mallisuojaa McSisulle, jossa kahden haasteen välissä huudetaan lakimiestä apuun.

Suomalaisella saattaa olla vaikeuksia uskoa, että kyseisellä yrityksellä on Amerikassa peräti oma yliopisto.

Suomalainen kouluputki kun on kovin erilainen.

Peruskoulun vaativin osa on jakso-opiskelujärjestelmän lukujärjestyksen notaatiokoodiston ymmärtäminen.

Kun sen selvittää, normaalitasoinen opiskelija pystyy ratkaisemaan kurssilukion ja ylioppilaskokeen suoritusalgoritmit yleensä ilman tukiopetusta.

Minimimäärän tenttineellä pitäisi olla valmiudet video-ohjelmointioppaan laatimiseen. Valinnaiseksi aineeksi voi sitten ottaa vaikkapa Bingoloton säännöt kikerryksellä tai ilman.

Koulu ei ole enää mikään itseriittoinen instituutio, vaan tukee muun yhteiskunnan arvopohjaa.

Niinpä numeroarvostelua 6 vastaava sanallinen määritelmä välttävä on muutettu termiksi kohtalainen.

Pannaanpa tähän lopuksi ja muistin virkistämiseksi kaikki ne muutkin numerot ja niitä vastaavat arvosanat (paikallisia heilahduksia suattaapi esiintyvä):

10 sikahyvä
9 vähä magee
8 ei paha
7 ihan jees
6 kohtalainen
5 ketä kiinnostaa
4 perseestä
(Savolaisten vastaanottokoti)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia pakinoitsijoita. Vesa Sisättö & Jukka Halme. Avain, 2013.