Pöyhönen, Martti
Elämäkertatietoa
Martti Pöyhösen romaanit sijoittuvat realismin ja modernismin välille. Hänen proosassaan on aineksia kummastakin tyylisuunnasta, ja samalla hän jossain määrin ironisoi sekä realismia että modernismia.
Perinteisestä realismista Pöyhösen ympäristö- ja henkilökuvaus poikkeaa jo siinä, miten hän murtaa niissä todellisuusilluusion. Pelkistys, tyylittely ja kerronnan metakuviot, kärjistykset, liioittelu ja ironisoivat kirjallisuus- ja myyttiviittaukset palvelevat Pöyhösen proosassa kriittistä yhteiskuntakuvausta. Hän arvostelee ihmisten pikkumaisuutta, ja hänen teoksissaan ovat suurennuslasin alla byrokratia, ihmisten eriarvoisuus ja yhteiskunnan instituutioiden jähmeys.
Pöyhönen kuvaa usein kaupunkia, sivistyneistöä ja politiikkaa. Vihan, syyllisyyden ja vastuun teema korostuu hänellä samoin kuin modernisteilla. Hänen proosallaan on yhtymäkohtia Pentti Holapan, Lassi Nummen ja Jorma Korpelan romaaneihin, mutta se on rakenteiltaan niitä perinteisempää.
Helsinkiin sijoittuva ylioppilas- ja rakkausromaani Nuoria ihmisiä kertoo opiskelijaelämän varjopuolista. Köyhät, ahtaissa kämpissä asuvat nuoret lukevat tentteihin palkkatyön lomassa. Perheen perustamista ei voi suunnitella. Vaanivasta syrjäytymisestä ovat esimerkkinä elämän laitapuolelle suistuneet ikuiset ylioppilaat.
Ihmekasvi asettaa vastakkain maaseudun ja kaupungin. Se kuvaa yhteiskuntaa, joka on poissa jengoiltaan. Päättäjät eivät sovellu tehtäväänsä, eikä poliitikkojen ylläpitämä suosikkijärjestelmä edistä yhteistä hyvää. Ammattitaidoton ja vailla sosiaalisia taitoja oleva pieneläjä ei saa asioita kohdalleen edes omassa elämässään.
Suvilumet kertoo 1930-luvun loppupuolesta, jonka tapahtumat suodattuvat huumorin kautta. Teos parodioi historiallista romaania ja kansankuvausta kärjistämällä tapahtumakulkuja ja liioittelemalla henkilöiden perisuomalaisista ominaisuuksista. Kateus, riitaisuus ja kostonhimo rehottavat. Politiikka ei ole yhteisten asioitten järkevää hoitamista, vaan se on taistelukenttä, jolla ihmiset nujuuttavat toisiaan. Kielletyt tunteet kuvaa koulun jännitteitä ja suljetussa ympäristössä leimahtelevia tunteita.
Katriina Kajannes
Opinnot: ylioppilas 1945, opintoja Helsingin yliopistossa.
Ammatti: matematiikan ja luonnontieteiden opettaja.
Perinteisestä realismista Pöyhösen ympäristö- ja henkilökuvaus poikkeaa jo siinä, miten hän murtaa niissä todellisuusilluusion. Pelkistys, tyylittely ja kerronnan metakuviot, kärjistykset, liioittelu ja ironisoivat kirjallisuus- ja myyttiviittaukset palvelevat Pöyhösen proosassa kriittistä yhteiskuntakuvausta. Hän arvostelee ihmisten pikkumaisuutta, ja hänen teoksissaan ovat suurennuslasin alla byrokratia, ihmisten eriarvoisuus ja yhteiskunnan instituutioiden jähmeys.
Pöyhönen kuvaa usein kaupunkia, sivistyneistöä ja politiikkaa. Vihan, syyllisyyden ja vastuun teema korostuu hänellä samoin kuin modernisteilla. Hänen proosallaan on yhtymäkohtia Pentti Holapan, Lassi Nummen ja Jorma Korpelan romaaneihin, mutta se on rakenteiltaan niitä perinteisempää.
Helsinkiin sijoittuva ylioppilas- ja rakkausromaani Nuoria ihmisiä kertoo opiskelijaelämän varjopuolista. Köyhät, ahtaissa kämpissä asuvat nuoret lukevat tentteihin palkkatyön lomassa. Perheen perustamista ei voi suunnitella. Vaanivasta syrjäytymisestä ovat esimerkkinä elämän laitapuolelle suistuneet ikuiset ylioppilaat.
Ihmekasvi asettaa vastakkain maaseudun ja kaupungin. Se kuvaa yhteiskuntaa, joka on poissa jengoiltaan. Päättäjät eivät sovellu tehtäväänsä, eikä poliitikkojen ylläpitämä suosikkijärjestelmä edistä yhteistä hyvää. Ammattitaidoton ja vailla sosiaalisia taitoja oleva pieneläjä ei saa asioita kohdalleen edes omassa elämässään.
Suvilumet kertoo 1930-luvun loppupuolesta, jonka tapahtumat suodattuvat huumorin kautta. Teos parodioi historiallista romaania ja kansankuvausta kärjistämällä tapahtumakulkuja ja liioittelemalla henkilöiden perisuomalaisista ominaisuuksista. Kateus, riitaisuus ja kostonhimo rehottavat. Politiikka ei ole yhteisten asioitten järkevää hoitamista, vaan se on taistelukenttä, jolla ihmiset nujuuttavat toisiaan. Kielletyt tunteet kuvaa koulun jännitteitä ja suljetussa ympäristössä leimahtelevia tunteita.
Katriina Kajannes
Opinnot: ylioppilas 1945, opintoja Helsingin yliopistossa.
Ammatti: matematiikan ja luonnontieteiden opettaja.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Elämys ohenee ja haihtuu, ihmisestä otetaan pois jotakin, kaikki käy tutuksi ja vanhaksi, jäljellä ovat enää vain laskujen maksamiset.
[Ihmekasvi, Otava 1957, s. 193]
[Ihmekasvi, Otava 1957, s. 193]