Niinikangas, Vesa

Ote englanniksi alunperin ilmestyneestä tekstistä "The art of silence. ’Finns, damn it!’". Life and Education in Finland 29(1992):4, 22-25:

Istuin ystäväni kanssa Rudasin turkkilaisen kylpylän löylyssä Budapestissa kesällä 1975. Meidän lisäksemme huoneessa oli vain yksi mies. Selailin — juuri mitään ymmärtämättä — Unkarin silloisen johtavan puolueen pää-äänenkannattajan numeroa, jonka joku oli unohtanut saunaan. Kukaan ei puhunut mitään. Yht’äkkiä vieressäni istuva mies läimäytti minua selkään ja huudahti: "Perkkele, suomalaisia!" Pian selvisi, että hän oli unkarilainen entinen merimies, joka oli käynyt Viipurissa joskus 1930-luvulla.

Mistä maailmassa hän tunnisti meidät suomalaisiksi? Silloin ja aika kauan myöhemminkin ajattelin, että hän luokitteli meidät suomalaisiksi ulkonäön tai hajun perusteella. Nyt, kuudentoista vuoden jälkeen minulla on toinen teoria: hän arvasi meidät suomalaisiksi siksi, että olimme vaiti. Ulkonäön puolesta olisimme voineet olla ruotsalaisia tai jopa saksalaisia. Mutta ei ehkä hänen luokituksessaan: kaksi ruotsalaista miestä turkkilaisessa saunassa olisi ehkä seurustellut tiiviimmin toistensa kanssa ja kaksi saksalaista olisi valloittanut tilan äänekkäällä keskustelullaan.

Myöhemmillä matkoillani Unkariin olen kokenut samankaltaista: minut on tunnistettu suomalaiseksi ennen kuin olen ehtinyt sanoa mitään — tai ehkä juuri siitä syystä.

Elämäkertatietoa

Kirjailijaesittely

Vesa Niinikangas on lyyrikko, toimittaja ja kouluttaja. Kirjan ammattilaisena hän lienee Suomen monipuolisimpia.

Niinikankaan yhteiskuntakriittinen lyriikka tuulettaa myös kirjallisuusmaailman kaappeja. Se tunnistaa ajattelusta ja ilmaisusta jähmeyden. Niinikankaan kokoelmat ovat paikkojen lyriikkaa: kokemukset, mielikuvat ja runot ovat kotonaan kaikissa maanosissa ja niiden kaupungeissa. Ajatukset ja muistot sitoutuvat paikkoihin. Niinikangasta ovat älykkäät heitot ja sanojen monivälkkeinen ilotulitus.

Viisas, velmu ja metalyyrinen Runoilija Leo Bardin omaelämäkerta leikittelee lyriikan, runon- ja runoilijanteon, kirjallisuushistorian ja -instituution kliseillä. ”Leo Bardin, pilkantekijän” ironiset heitot osuvat kirjan roolirunoissa vaivatta kohteisiinsa.

Maisemaan merkinnyt koostuu runoista ja eri kaupungeissa ja paikoissa otetuista valokuvista. Kuvateksteissä mainitaan Pariisi, Rooma, Firenze, Pielavesi, Kioto, San Francisco. Lyhyet, tiiviit runot vievät matkalle maailman nykyisyyteen ja menneeseen.

Siniyöt pohtii paikkojen muuttumista eletyiksi ja ajatelluiksi: ”Kun kaupunki revittiin maan tasalle / se muutti ihmisten mieliin.” Havana Club ottaa esikoiskokoelmassa vilahtelevasta kotimaan pikkukaupungista etäisyyttä Havannaan asti. Matka käy myös ”Yliopiston kirjaston viileydestä alas / elämään, kaduille joutilaiden joukkoon”.

Lehtialalla Niinikangas on ahkera kirjoittaja, joka on ollut päätoimittajana Kulttuurintutkimus- ja Tiedetoimittaja-lehdissä. Jyväskylän yliopistonkirjaston informaatikkona työskennellyt Niinikangas on kirjoittanut ja koonnut teoksia kirja- ja kirjastoalasta.

Kirjan asialla ovat lisäksi hänen radio-ohjelmansa ja äänikirjansa Jyväskylän paikallishistoriasta. Niinikangas on kirjoittamisen ohjaaja, ja kustantamista hän on opetellut ja opettanut teoriassa ja käytännössä. Hän on pitänyt kustannusalan kursseja Venäjän Karjalassa, Komissa, Mari Elissä ja Turussa. Niinikangas perusti Turkuun vuonna 1999 kustantamon nimeltä Enostone.

Katriina Kajannes
Syntynyt
16.6.1950 Jyväskylässä, asuu Turussa

Opinnot
FM, Jyväskylän yliopisto 1981
informaatikko, Teknillinen korkeakoulu 1982
jatko-opintoja Tampereen yliopistossa

Ammatti
toimittaja, kouluttaja

Harrastukset
höyry- ja mutakylvyt, matkustelu ajassa ja paikassa, uuden luominen, runous elämänasenteena ja maailman tulkintana

Luottamustoimet ja jäsenyydet
Suomen tiedetoimittajien liitto:
Hallituksen jäsen 1991 -
Puheenjohtaja 1997 - 1999

Palkinnot ja -apurahat
Mm. Kirjastoapuraha vuosina 1997 ja 1999 - 2001

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Mukana runoantologioissa

Pojat puhuvat pehmosia. Myös antologian toimitustyö. Atena 1996
Pojat lennättävät runon leijaa. Myös antologian toimitustyö. Atena 1997
Pojat kokeilevat runoilla. Antologian toimitustyö Timo Malmin kanssa. Atena 1998

Äänikirjat, video, radio-ohjelmat

Minervan perintö. Kertomuksia Jyväskylän yliopiston kirjaston historiasta. Jyväskylän yliopiston kirjasto 2002
Seminaarinmäen salat. Äänikirja. Seppo Niemen ja Esa Sirosen kanssa. Jyväskylän yliopiston museo 1996.
Rintamien välissä. Vuoden 1918 tapahtumat Jyväskylässä. Äänikirja. Seppo Niemen ja Esa Sirosen kanssa. Keski-Suomen museo, Atena 1996
Tämän kylän tarinat. Äänen paikallishistoriaa kuulokuvina. Seppo Niemen ja Esa Sirosen kanssa. YLE Radio Keski-Suomi 1994-

Päätoimittajana

Kulttuurintutkimus-lehti. Päätoimittajana 1985-2001. Kulttuurin tutkimuksen verkosto ja Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskus.
Tiedetoimittaja-lehti. Päätoimittajana 2000-. Suomen Tiedetoimittajain Liitto ry.
Silmäys. Kulttuurilehti. Päätoimittajana 2002-. Enostone.

Artikkelit, kokoomateokset

Julkaissut n. 170 artikkelia ja muuta tekstiä kokoomateoksissa, lehdissä ja internetissä.

Toimittanut useita artikkelikokoelmia, esim.
Kirjastostrategiat. Kirjastojen strateginen suunnittelu. Kirjastopalvelu 1992
Sivistyksen paikka. Kirjoituksia kirjaston tilasta. Inkeri Näätsaaren kanssa. Enostone 2000

Tekstinäyte

NUORUUTENI YLIOPISTO
eli fragmentti promootiorunosta jota ei tilattu

Vuosia sitten, kesän keskellä -
kun Saaren vangit Kampuksen amfiteatterissa
laulavat nälkä lähtee naidessa ja
en antaisi sinulle kynää pistoolin sijaan
vaikka juuri sinä olet runoilija -

joudun juovuksiin Ilokivellä, yliopiston hongikossa humallun
männikkö kieppuu, puut kolisevat, nuorena miehenä karjahtelen,
yö ja päivä, ilta ja aamu, taivas ja maa lakkaamatta
eroavat yhtyvät sammuvat syttyvät ja minä

löydän polun, maistelen seminaarinrehtorin puutarhan vadelmia,
Siljona piilottelen Ain’Elisabetin luvatonta rakkautta
lehtorinrouvien huoruutta hakevilta katseilta, lymyän

kirjaston portaikon alla, katselen kun itä
punaa kivisen aukion, kaksi baskeripäistä puhuu
kreikkaa joonialaisten pylväiden välissä
Suomen Ateenassa, laskeudun takaisin

oppimisen puutarhaan, kurottelen menneen vuoden
granaattiomenaa, vastavalmistunut ylioppilas,
kallella lakki polun pölyn vanhentama, ylennän
katseen tiedon muuriin, on vielä kapuamista, minä

istun estetiikan luennolla, assistentti puhuu,
tunnen miehen, entinen opettajani, nuoret naiset juttelevat,
puhuuko neiti vai jatkanko minä,
opettaja vaikenee, kääntää meille profiilinsa, roomalainen,
tutkin kenkien kärkiä, lankitta, kynien rapina lakkaa, sitten

herätyskello parahtaa, entinen teologian ylioppilas herää
kerää kamppeensa työvuoro paperitehtaalla alkaa
luento loppuu, monelta koko kurssi, etsiydyn
teatteriin, siitä alkaa yliopistoni, Ionescon Oppitunnin
ensimmäiset harjoitukset, emme saa valmista, mutta
illanvietot johtajapariskunnan kotona, vaimo muuttaa DDR:ään
mies ryhtyy diplomaatiksi kolmanteen maahan
kuulen heistä paljon myöhemmin, olen

jo muualla, opettajakokelaiden kanssa irrottelen
miten hauskoja ovat, jaksavat aamuun saakka
sitten virka ryhdistää, solmio alkaa kiristää enkä

minä ymmärrä heitä enää, huutelen Suomalaista
Moiris-lammen yli, puhetaidon lehtori karjuu vastarannalla
lampi on alennustilassa, kostea suo, kiiruhdan

naiseni kanssa Kauppakatua, saavutamme popliinitakkisen
yliopiston rehtorin, kiperä kysymys korkealle otsalle,
en saa mieleen, rakkautta rauhaa vai tasa-arvoa, tiemme

eroaa, käytännön filosofian laitos kokoontuu
puhelinasentajan johdolla työväenravintolassa,
runoilija heittää kriitikkoa ylikypsällä tomaatilla salin yli, mutta

yliopiston juhlasalissa kuohuu, äänessä mies:
mies ja ääni yliopistoon, demokratia piilottelee
vielä kirjallisuuden professorin työhuoneessa, minä
parannan maailmaa...

Teoksesta Runoilija Leo Bardin omaelämäkerta

Mereltä katsova
Ei ymmärrä
Miten myrsky
Järkyttää maata.

Looking on from the sea
it is impossible to realise
how badly the storm
shocks the land.

Kokoelmasta Maisemaan merkinnyt. Englanniksi kääntänyt Hannu Hiilos.

Tunnen tuhat tarinaa
miksi sinua rakastan.
Jos ehdin, ne sinulle kerron,
mutta sitä ennen:
olen sinun.

Kokoelmasta Siniyöt

Viisi ikonia löydät helposti Havannasta:
Martín, Fidelin, Chen, Hemingwayn ja paavin.
Leniniä ei täältä löydä, ei edes
lippalakin pinssin vertaa.

Che on lihatiskin takana, baarin nurkassa
postikortissa, kolikossa, avaimenperässä
huivissa, lakissa, kirjakaupan hyllyllä ja
näköisnukkena Vallankumouksen museossa.
Fidel on naulattu lauseeksi kadunkulmaan,
opiksi ja hyödyksi.

Paaville on annettu enemmän, valtaistuin
Pyhän Fransiskuksen kappeliin.

Kokoelmasta Havana Club