Pystynen, Tiina
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Liisa Takala / WSOY
Elämäkertatietoa
os. Heikkilä
vanhemmat: Leila Tuulikki Saarinen ja Timo Veikko Juhani Heikkilä
toimet:
piirtää, kuvittaa, kirjoittaa kolumneja Hyvä Terveys- lehteen ja kirja-arvioita harvakseen eri lehtiin, luennoi ja tekee kirjan taittoprosessissa tapahtuvaa graafista viimeistelytyötä, joitakin exlibriksiä...
vanhemmat: Leila Tuulikki Saarinen ja Timo Veikko Juhani Heikkilä
toimet:
piirtää, kuvittaa, kirjoittaa kolumneja Hyvä Terveys- lehteen ja kirja-arvioita harvakseen eri lehtiin, luennoi ja tekee kirjan taittoprosessissa tapahtuvaa graafista viimeistelytyötä, joitakin exlibriksiä...
kirjoittanut kuunnelmia Yleisradiolle
mukana useissa antologioissa
Amnestyn jäsen
Suomen Unifemin jäsen
hengessä mukana Suomen skeptikkojen työssä
PEN-sananvapausjärjestön johtokunnan jäsen ja naiskomitean puheenjohtaja
opinnot:
toimintaterapeutin tutkinto -79, kotimaisen kirjallisuuden opintoja H:gin yliopistossa
palkinnot:
Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinto 2010
Koskenkorvapalkinto 1993 teoksesta Onnenkoukku
harrastukset:
Olen intohimoinen työväenopisto-aatteen kannattaja! Opiskelen työväenopistossa ranskaa ja metalligrafiikkaa, itsekseni opiskelen ruotsia. Luen, polkupyöräilen, hiihdän, kävelen Olavin kanssa metsissä ja remontoin vanhoja taloja, käyn uimassa Suomen kauneimmassa uimahallissa Yrjönkadulla, hoidan puutarhaa nyt, kun lapset ovat jo lähteneet omille teilleen ja mietin miten ihmeessä maailmasta saisi kaikille ihmisille hyvän paikan elää!
Makuasioita:
Hyvyydestä ja kauneudesta on miltei mahdotonta kirjoittaa oikein ja todesti, mutta Annie Proulx:in Laivauutisia (Marja Alopaeuksen hienona suomennoksena) on sellainen. Harvoin löytää kirjan, jonka viimeinen lause jättää lukijan hämmästyneenä uskomaan onnelliseen loppuun. Näin toiveikas on Laivauutisten viimeinen lause:" Ja voi olla että rakkaus toisinaan ilmenee vailla murhetta ja tuskaa." Mitä jos Annie Proulx onkin oikeassa?
mukana useissa antologioissa
Amnestyn jäsen
Suomen Unifemin jäsen
hengessä mukana Suomen skeptikkojen työssä
PEN-sananvapausjärjestön johtokunnan jäsen ja naiskomitean puheenjohtaja
opinnot:
toimintaterapeutin tutkinto -79, kotimaisen kirjallisuuden opintoja H:gin yliopistossa
palkinnot:
Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinto 2010
Koskenkorvapalkinto 1993 teoksesta Onnenkoukku
harrastukset:
Olen intohimoinen työväenopisto-aatteen kannattaja! Opiskelen työväenopistossa ranskaa ja metalligrafiikkaa, itsekseni opiskelen ruotsia. Luen, polkupyöräilen, hiihdän, kävelen Olavin kanssa metsissä ja remontoin vanhoja taloja, käyn uimassa Suomen kauneimmassa uimahallissa Yrjönkadulla, hoidan puutarhaa nyt, kun lapset ovat jo lähteneet omille teilleen ja mietin miten ihmeessä maailmasta saisi kaikille ihmisille hyvän paikan elää!
Makuasioita:
Hyvyydestä ja kauneudesta on miltei mahdotonta kirjoittaa oikein ja todesti, mutta Annie Proulx:in Laivauutisia (Marja Alopaeuksen hienona suomennoksena) on sellainen. Harvoin löytää kirjan, jonka viimeinen lause jättää lukijan hämmästyneenä uskomaan onnelliseen loppuun. Näin toiveikas on Laivauutisten viimeinen lause:" Ja voi olla että rakkaus toisinaan ilmenee vailla murhetta ja tuskaa." Mitä jos Annie Proulx onkin oikeassa?
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Runokuvia eli miten elämä muuttuu taiteeksi. Essee teoksessa Ruutujen välissä - näkökulmia sarjakuvaan (Tampere University Press 1996).
Neljä näkökulmaa seksuaalisuuteen (Yleisradio 2001). Radiopakinoita sarjassa Tyrmäystippoja.
Neljä näkökulmaa seksuaalisuuteen (Yleisradio 2001). Radiopakinoita sarjassa Tyrmäystippoja.
Tekstinäyte
Terapiassa äidistäni, siitä "suuresta ja mahtavasta Neuvostoliitosta" tuli vähitellen tavallinen ihminen, jolle saattoi panna myös hanttiin! Uskalsin lopulta sanoa mitä todella ajattelin, vaikka pahoitin mielipiteilläni äidin mielen. "Kyllä aikuisen pitää kestää pettymyksiä", vakuutti terapeuttini. Kykenin itsenäistymään kun en enää koko ajan vahtinut muiden tunteita.
Ihmettelin joskus, miten arkipäiväiset ja yksinkertaiset sanat saattoivat auttaa ja avata häkin oven. Riitti, että joku kuunteli ja hyväksyi minut sellaisena kuin olin. Häpeähäkissä keskustelu sujui näin:
- Sinähän alat parantua kun alat masentua.
- Mutta mitä minä teen sille masennukselle?
Minähän hukun.
- Et sinä huku. Olet vain ihan rauhassa. Kyllä se masennus siitä haihtuu vähitellen kuin lumi kevätauringossa.
- Mutta miksi minun pitää olla masentunut?
Onko minulla joku syy?
- Elämä on kai niin vaikeaa.
Selkeitä sanoja. Yksinkertaisia neuvoja. Ja luottamus. Järkähtämätön luottamus siihen mitä terapeutti sanoo. Että masennus haihtuu. Pitää vain pysytellä rauhallisena. Odottaa. Ahdistus helpottaa aikanaan. Luottamuksen lumelääkettä vai aiheellista uskoa terapeutin aiempaan kokemukseen? Tähään kysymykseen en pysty vieläkään vastaamaan, mutta tuon luottamuksen turvin jaksoin raskaimpien aikojen yli.
Mä tahdoin paratiisiin, 2006
- Sinähän alat parantua kun alat masentua.
- Mutta mitä minä teen sille masennukselle?
Minähän hukun.
- Et sinä huku. Olet vain ihan rauhassa. Kyllä se masennus siitä haihtuu vähitellen kuin lumi kevätauringossa.
- Mutta miksi minun pitää olla masentunut?
Onko minulla joku syy?
- Elämä on kai niin vaikeaa.
Selkeitä sanoja. Yksinkertaisia neuvoja. Ja luottamus. Järkähtämätön luottamus siihen mitä terapeutti sanoo. Että masennus haihtuu. Pitää vain pysytellä rauhallisena. Odottaa. Ahdistus helpottaa aikanaan. Luottamuksen lumelääkettä vai aiheellista uskoa terapeutin aiempaan kokemukseen? Tähään kysymykseen en pysty vieläkään vastaamaan, mutta tuon luottamuksen turvin jaksoin raskaimpien aikojen yli.
Mä tahdoin paratiisiin, 2006
Lähteitä ja viittauksia