Ketvel, Urho
Elämäkertatietoa
Urho Ketvel on prosaisti, jonka esikoisteos pääsi esille Otavan novellikilpailussa. Puheenparsi on Ketveleen kerronnaltaan ja rakenteeltaan omintakeisessa tuotannossa usein täyteläistä ja ronskia, mutta hän hallitsee muutkin ilmaisun rekisterit. Hänellä on huumoria, mystiikkaa, tarinoita kansasta ja karskeista merimiehistä ja hienosyistä naispsyyken kartoitusta.
Dialogien moniäänisyys myötäilee Ketveleen kirjoissa elämän moniäänisyyttä. Henkilöitten loputtomassa dialogissa hän murtaa käsitystä vaikenevista suomalaisista. Menneisyys ja etäiset seudut elävät henkilöiden tarinoinnissa, kun he puhuessaan selittävät maailmaa itselleen ja muille. Ketveleen kerronta on elokuvamaista, ja vuoropuhelun osalta hänen esikuviaan ovat Aleksis Kivi ja Maria Jotuni. Yksi päivä Toivo Hyytiäiselle koostuu dialogista: se sisältää päivän aikana käytyjä keskusteluja, joiden lähtökohtana on nimihenkilön itsemurha. Rakenne on omintakeinen ja onnistunut.
Parhaimmillaan Ketvel on mieskuvaajana. Hevosmiehiä ei enää ole kertoo kahden vanhainkodissa asuvan miehen suulla menneestä ajasta, ja esille tulee elämän kovuus ja epäoikeudenmukaisuus. Hännälle astutussa koirassa on vastakkain kaksi sukupolvea arvomaailmoineen. Insinööreille ja rationalisoijille elämä on raakaa peliä, ja he raivaavatkin tieltään vanhan polven miehet, sotaveteraanit.
Ketveleen pääteoksessa Puosun pestissä on äänessä panamalaisen tankkilaivan miehistö. Kovaksikeitetty kerrontatapa sopii romaaniin, jossa raakalaismaiset tyypit elävät karua arkeaan. Kirjassa on merimiesslangia ja vieraskielisiä katkelmia ja sitaatteja. Karskit miehet haaveilevat toteutumattomasta satumaasta, ja unelmien naisena kumottaa taivaanrannassa Dolores. Hyvän esimiehen ansiosta miehet oppivat vähitellen käyttäytymään ihmisiksi.
Kaipaus taivaanrannan tuolle puolen siivittää henkilöitä todellisuuspohjaisessa teoksessa Sääntöpiiri, Canto celestiale – Laulu taivainen, jonka tapahtumien alkupisteenä on heinäkuun 1957 Marseille. Kadun elämää rytmittää radion kiihkeä tanssimusiikki. Olkoot naiset vaikka ilotyttöjä, juuri he tanssittavat miehiä. Galla Placidia kertoo keisarinnasta, joka yritti kohentaa naisten asemaa ja joka jäi antiikin viimeiseksi suureksi vaikuttajanaiseksi.
Ketvel on tehnyt Kullervo Rainion kanssa yhteistyötä Luonnonfilosofian seuran julkaisuissa. Lisäksi hän kirjoittanut artikkeleita ja kirjoja antiikista, myyteistä, filosofiasta ja historianfilosofiasta.
Katriina Kajannes
Dialogien moniäänisyys myötäilee Ketveleen kirjoissa elämän moniäänisyyttä. Henkilöitten loputtomassa dialogissa hän murtaa käsitystä vaikenevista suomalaisista. Menneisyys ja etäiset seudut elävät henkilöiden tarinoinnissa, kun he puhuessaan selittävät maailmaa itselleen ja muille. Ketveleen kerronta on elokuvamaista, ja vuoropuhelun osalta hänen esikuviaan ovat Aleksis Kivi ja Maria Jotuni. Yksi päivä Toivo Hyytiäiselle koostuu dialogista: se sisältää päivän aikana käytyjä keskusteluja, joiden lähtökohtana on nimihenkilön itsemurha. Rakenne on omintakeinen ja onnistunut.
Parhaimmillaan Ketvel on mieskuvaajana. Hevosmiehiä ei enää ole kertoo kahden vanhainkodissa asuvan miehen suulla menneestä ajasta, ja esille tulee elämän kovuus ja epäoikeudenmukaisuus. Hännälle astutussa koirassa on vastakkain kaksi sukupolvea arvomaailmoineen. Insinööreille ja rationalisoijille elämä on raakaa peliä, ja he raivaavatkin tieltään vanhan polven miehet, sotaveteraanit.
Ketveleen pääteoksessa Puosun pestissä on äänessä panamalaisen tankkilaivan miehistö. Kovaksikeitetty kerrontatapa sopii romaaniin, jossa raakalaismaiset tyypit elävät karua arkeaan. Kirjassa on merimiesslangia ja vieraskielisiä katkelmia ja sitaatteja. Karskit miehet haaveilevat toteutumattomasta satumaasta, ja unelmien naisena kumottaa taivaanrannassa Dolores. Hyvän esimiehen ansiosta miehet oppivat vähitellen käyttäytymään ihmisiksi.
Kaipaus taivaanrannan tuolle puolen siivittää henkilöitä todellisuuspohjaisessa teoksessa Sääntöpiiri, Canto celestiale – Laulu taivainen, jonka tapahtumien alkupisteenä on heinäkuun 1957 Marseille. Kadun elämää rytmittää radion kiihkeä tanssimusiikki. Olkoot naiset vaikka ilotyttöjä, juuri he tanssittavat miehiä. Galla Placidia kertoo keisarinnasta, joka yritti kohentaa naisten asemaa ja joka jäi antiikin viimeiseksi suureksi vaikuttajanaiseksi.
Ketvel on tehnyt Kullervo Rainion kanssa yhteistyötä Luonnonfilosofian seuran julkaisuissa. Lisäksi hän kirjoittanut artikkeleita ja kirjoja antiikista, myyteistä, filosofiasta ja historianfilosofiasta.
Katriina Kajannes