Järvinen, Liisa Marjatta

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Edico

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Kirjailijan omat sanat

OMAT SANAT

Olen syntynyt 10.01.1940 Lusin mummolassa, minne äitini meni minut synnyttämään isän taistellessa talvisodassa Sallan ja Saijan ja Pelkosenniemen maisemissa. Ennen talvisodan päättymistä minut ehdittiin kastaa Heinolan maaseurakunnan toimesta, kummeina mummu ja vaari ja sopivasti lomalla oleva Teodor-eno, joka sittemmin kaatui rintamalla.
Lapsuuteni koti sijaitsi Hartolassa Hotila-nimisessä kylässä, minne isä oli ennen sodan syttymistä ehtinyt rakentaa uudistalon oman lapsuudenkotinsa naapuriin. Kotimme sijaitsi mäellä, jonka sivuitse virtasi Tainionvirta ja jonka rinteessä käenpiika ja kivitasku ja kottaraiset puuhasivat pesillään. Luonnonniitty oli leikkipaikkani kesällä ja mäenlaskupaikka talvella.
Kun tulin kouluikään, kyläämme perustettiin supistettu kansakoulu, joka toimi Vantalan kartanon kammarissa. Me alakoululaiset kävimme koulua alkusyksyn ja loppukevään, yläkoululaiset talvisydämen. Oppikoulun aloitin Heinolan yhteislyseossa, josta siirryin IV:lle luokalle Sysmän yhteiskouluun, mistä pääsin ylioppilaaksi 1959. Näistä lapsuus- ja kouluvuosistani kerron yhtä ja toista muisteloa kirjassani ”Sammakonkukkaoja” (2004).
Helsingin yliopistossa opiskelin teologisessa tiedekunnassa 1959-1964. Sitten seurasikin lähes 40 vuotta kestänyt työelämä Helsingissä Oulunkylän seurakunnassa (1965-2003), ensin naisteologina ja lehtorina, vuodesta 1988 lähtien pappina. Naispappeuden kiemuroista omalta osaltani kerron kirjassani ”Naispapin päiväkirja” (1989). Vuonna 2003 jäin eläkkeelle papintyöstä, mutta en kirjailijan työstä.
Vanhempani olivat hämäläisiä. Isä Lauri Järvinen (1912-1992) oli pienviljelijä ja rakennusmies, äiti Saima o.s. Lindqvist (1913-2002) oli kotiäiti ja pyhäkoulunopettaja. Isä kävi lapsena kiertokoulua ja äiti vaadittavat neljä luokkaa kansakoulua. Tältä pohjalta he pitivät kunnia-asiana kouluttaa kaikki kuusi lastaan pitemmälle. Meidän kylältä minä satuin olemaan ensimmäinen, joka lähti oppikouluun ja sai valkolakin.
Kirjoittaminen on aina ollut ominta itseäni. Ensimmäiset harjoitelmat syntyivät Itä-Hämeen ja Maaseudun Tulevaisuuden ja Keskisuomalaisen marginaaleihin, sarjakuvan tapaisia. Äiti toi kirkonkylästä puotipapereita ja niihin mahtui jo vaikka mitä. Koulu toi kynät ja vihot ja syytä olikin, sillä toiset luokat tekivät aina kirjoitustöitä, kun opettaja opetti toisia luokkia. Hauskinta minusta oli kirjoittaa runoja ja vuoropuheluita ja muita ohjelmia, joita opettaja sitten hyödynsi kuusijuhlassa ja kevättutkinnossa. Myöhemmin 4H-kerho ja Hartolan seurakunta ja nuorisoseura innoittivat luovaan toimintaan eri tavoin.
Muistan jo hyvin varhaisessa vaiheessa päättäneeni ruveta runoilijaksi. Välillä kansakoulun opettajan ura kiinnosti ammatillisesti, kunnes löysin itseni Helsingin yliopistosta. Kirjoittaminen on kuitenkin aina pysynyt osana elämääni, tavalla tai toisella. Varsinaisen kirjailijan urani aloitin 1972 lastenkirjoilla, joita syntyi viisi, sen jälkeen alkoi syntyä romaaneja, dokumentteja, runojakin. Lämpimänä muistoissani viipyy Lea Pennasen aika lastenradiossa, jonka tuotantoon kirjoitin parikymmentä kuunnelmaa (1970- ja 80-luvut). Nuorisokirjailijaliittoon olen kuulunut vuodesta 1978 ja Kirjailijaliittoon vuodesta 1983.
Eläkkeellä ollessani (vuodesta 2003) matkailu ja nykykreikan rento opiskelu ovat tuoneet lisäväriä elämääni kirjoittamisen ohella. Kun kirkossa ei enää tarvitse käydä työn puolesta, käyn siellä vapaaehtoisesti. Kirkkojen musiikkitarjonta on mitä upeinta, ehtoollisen sakramentti antaa sitä jotakin mikä menee yli ihmisen ymmärryksen, aina silloin tällöin kuulee hyvän saarnankin. Kirkko, kirjat ja Kreikka, siinä kolme kovaa koota.

Elämäkertatietoa

Koti:
Hartolan Hotilassa lapsuuskoti 1940- ja 50-luvuilla, 8-henkinen
Helsingissä Oulunkylässä 1965-, vuodesta 1985 lähtien oma koti, yksihenkinen

Opinnot:
Supistettua kansakoulua Hartolan Hotilassa 1947-1951
Oppikoulua Heinolan yhteislyseossa 1951- ja Sysmän yhteiskoulussa 1954-
Ylioppilaaksi Sysmän yhteiskoulusta 1959
Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta 1959-1964

Työ:
Naisteologina ja lehtorina Helsingissä Oulunkylän seurakunnassa 1965-1988
Pappina Oulunkylän seurakunnassa 1988-2003

Kirjallinen työ:
Kirjoja 17, kuunnelmia, näytelmiä, lehtityötä, mukana kokoelmissa

Harrastukset:
Kirjoittamisen rinnalla piirtäminen ja muu kuvallinen ilmaisu
Matkailu erityisesti Kreikan saarilla ja nykykreikan opiskelu

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

KIRJALLINEN JA MUU LUOVA TOIMINTA

K i r j a t :

ROMAANIT, RUNOT, TIETOKIRJAT
”sisar vesi, veli tuuli”, Edico 2009, romaani naisen ensimmäisestä eläkevuodesta.
Kosminen nimenhuuto, Edico 2007, romaani seniorin viimeisestä kesästä.
Eräänä aamuna linnunliverrys, Edico 2006, luontorunoja omin piirroksin.
Ota vuotesi ja kävele, Edico 2005, kirjallista jälkimatkailua Kreikan saarilla.
Sammakonkukkaoja, Pilot 2004, lapsuus- ja koulukertomuksia (sukututkimusta).
Naisen myyttinen säikähdys, Yliopistopaino, Helsinki University Press 1996, laudatur-pastoraaliin liittyvä tutkimustyö (Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, ohjaajina Raija Sollamo ja Wille Riekkinen) Raamatun luomiskertomusten, Kalevalan naismyyttien ja Kreetan minolaisuuden pohjalta. Painetussa julkaisussa lisäksi omia runoja välilehdillä.
Thalassa, meri, Yliopistopaino 1997, romaani, jonka aihepiiri liittyy e.m. tutkimukseen.
Rodov, Rodos, Yliopistopaino 2000, romaani, jatkoa edelliselle.
Naispapin päiväkirja, Ihmisen syntysanat, WSOY 1989, henkilökohtainen dokumentti naispappeuden toteutumisesta ynnä Raamatun luomiskertomusten tarkastelua kaunokirjallisesti.
Pyhä Anna ja ukko Ilmarinen, Kirjapaja 1983, romaani
Nainen kutsui kuvaansa, Kirjapaja 1993, romaani
Laulu ylitsevuotavaisesta maljasta, Karisto 1992, romaani

LASTENKIRJAT
Eero-enkelin joulukirkko, Otava 1987, 2.p 2000, kuvakirja, kuvitus Maija Karma. Käännetty 2004 nykykreikaksi nimellä AGGELOUDI O AARWN (Kostas Panagos ja Liisa Marjatta Järvinen; käännöstä ei ole julk.).
Luontoäidin esiliina, WSOY 1980, lastenkirja, kuvitus Jori Svärd. Tästä kirjasta tehty kouluja varten näytelmä 1992, dram. Anitta Jokinen ja Marjo-Riitta Ventola, mus. Esko Kairavirta, Näytelmäkirjailijaliitto. Ensi esitys Stormin koululla 1991.
Isän isot askeleet, Sanoma Oy 1986, kuvakirja, kuvitus Jukka Vikberg, Lasten Kirjakerhon julkaisuja. Tämän kirjan pohjalta on Kinotuotanto Oy tehnyt elokuvan Saapasmaani, ensiesitys TV:ssä syks. 1995, useita uusintoja.
Susi ulvoo Saanalla, WSOY 1977, nuorten romaani (joulukertomus sijoitettuna Lappiin).
Pää pystyyn, Leena, WSOY 1972, 2.p 1973, nuorten romaani (tapahtumapaikka Heinola).

MUKANA KOKOELMISSA
Seuraavissa teoksissa on osia e.m. kirjoista tai uusia tekstejä:
Kaupunkilaisten kirkko, 100-vuotisjuhlakirja, julk. Helsingin seurakuntayhtymä 2006.
Vihreä idylli 1987 ja Vireä idylli 2005, julk. Oulunkylä-Seura, kaupunginosahistoriaa.
Suuri suomalainen saarnakirja 1-3, toim. Matti Poutiainen, Kirjapaja 2004 ja 2005. Minulta yhteensä 7 saarnaa.
Naispappi!, toim. Leena Salmensaari, Kirjapaja 2003. Naispappien kokemuksia 15 vuoden ajalta. Minulta "Tuhat ja yksi päivää".
Suomalaisen päivä, toim. Juha Nirkko, SKS 2001, päiväkirjoja päivältä 2.2.1999, minulta otsikolla ”Papin perinteinen päivä”.
Kauko Pirinen in memoriam, toim. Mikko Ketola, Suomen kirkkohistoriallinen seura 2001 (no 187), minulta Kauko Pirisen haastattelu, joka julkaistu alun perin teologian ylioppilaiden lehdessä ”Kyyhkynen” 1/1963.
Pääsiäinen, toim. Juha Nirkko, SKS 1997, otteita kirjasta Naispapin päiväkirja.
Kirjava, WSOY 1978, satuja.
Mukana juonessa, Gummerus 1980, kappale kirjasta Susi ulvoo Saanalla.
Naisten postilla, WSOY 1985, naisteologien kirjoittamia saarnoja.
Nuorisokirjailijoiden joulujulkaisussa Kulkunen vv 1982-1986, runoja ja kuvaelmia.
Koulukirja 1 B, WSOY 1992, runo.
Elämä yllättää, toim. Viena-Inkeri Lounela, WSOY 1998, valikoima radiohartauksia.
Sateenkaari, Immi Hellénin lastenrunokilpailun kooste, toim. Anna-Liisa Alanko, Eija Anttonen ja Reetta Perä, Kuoreveden Nuorisoseura Nysä 2004, minulta runo "Mummon ojat".

R a d i o , T V , i n t e r n e t :

Maunulan kotikirkko –projektin ohjelmantuotannossa vv 2001-2006: www.verkkokirkko.fi (Helsingin seurakuntayhtymä ja Oulunkylän seurakunta), haastatteluja ja hartauksia, studioemäntänä.
TV:n keskusteluohjelmissa mukana mm Tasavalta 1988, Bermudan kolmio 1999, Lauantaivekkari 2001, Voimala 2003.
Runsaasti radiohartauksia 1960-luvulta alkaen. 1970-luvulla mm seuraavat, osittain dramatisoidut tai muuten elävöitetyt perhehartaudet: ”Jeesus asettaa myrskyn”, ”Illalla”, ”Koti-ikävä”, ”Aatonaaton kävely”, ”Pyhäkouluretki” ja ”Enkelit” sekä TV:ssä ”Rakas vieras tulee kylään (ohj. Ilkka Kajalo).
Vv 1989-1990 kuuluin 16:n hengen ryhmään, joka piti säännöllisesti aamu- ja iltahartauksia radiossa osallistuen samalla koulutukseen. Keväällä 1995 hoidin helmikuun torstaiaamujen suorat aamuhartaudet. Samoin heinäkuussa 2001.
Pakinasarja Maanantaita Herran huoneesta kesällä 1984 yhdessä Erkki Niinivaaran ja Liisa-Maria Piilan kanssa, toimittajana Juha Silvo.
Saarna radiojumalanpalveluksessa 1986 ja puhe aattohartaudessa jouluna 1987 Oulunkylän kirkosta.
Sana viikonvaihteeksi TV:ssä 1989 ja 1991.

K u u n n e l m a t :

Suuri määrä lapsille ja nuorille kirjoitettuja kuunnelmia vv 1976-1987 (esitetty myös uusintoina), Lea Pennasen lasten- ja nuortenradio, ohjaus Aune Lind, Yleisradio; muutamista myös käännöksiä. Esimerkkejä:
Lemmensauna, Kalevala-vuoden kuunnelma nuorille, 2-osainen, 1985, "Sauna làsky" 1994, 2000, 2001 Prahan radio. Käännetty myös saksaksi.
Erakkosusi ulvoo, 2-osainen Lappiin sijoittuva joulukuunnelma, 1980. Käännöksiä: ”Einsam villmarksulv”, "Julebarnet på Saanafjell" (3 deler), 1983 Oslo, NRK Radioteatret. Käännetty myös englanniksi.
Lapinlapsen ryöstö, jouluinen satukuunnelma, 1982, "Die Entführung des Lappenkindes" 1986 Rundfunk Der DDR.
Annelin enkelit 1976, Tukholman radio 1978 (suomeksi).
Pietikäisen ihmeellinen joulupaketti 1977.
Luontoäidin esiliina, luontoaiheinen satukuunnelma 1979, ”ZÀSTERA MATKY PRÌRODY” Prahan radio 1982. Käännetty myös saksaksi ”Die Schürze von Mutter Natur”, 1980.
Aurinkosunnuntai 1979.
Poika ja lammaslauma 1979.
Suvis, 5-osainen dramatisoitu radiokertomus 13-vuotiaille neideille, 1986 (toiset 5 osaa kirjoitti Rauha S. Virtanen). Tapahtumat pohjautuvat omiin tyttöleirikokemuksiini Hartolassa.
Erakkolammen peikkoluola, 10-osainen dramatisoitu radiokertomus lapsille, 1987.
Aikuisille:
Iita Mäkinen ja pyyheliina, Yleisradio 1972. Aikuisten kuunnelma.
Polku, Yleisradio 1973. Aikuisten kuunnelma.

N ä y t e l m ä t :

Seuraavat näytelmäni löytyvät Näytelmäkirjailijaliiton sivuilta: www.naytelmat.fi
Luontoäidin esiliina, samannimisen kirjani pohjalta kouluja varten tehty näytelmä 1992, dram. Anitta Jokinen ja Marjo-Riitta Ventola, mus. Esko Kairavirta.
Valkoselkätikan metsä, näytelmä koululaisille, 2004.
Thalassa, meri, Kreikka-aiheinen näytelmä Kreikan ystäville, 2004.
Yökylässä, satunäytelmä pienille, 2007.

K i r k k o n ä y t e l m ä t ja muut draamalliset tekstit:

Kolkuttaja, pienoisnäytelmä, He tulivat Jeesuksen tykö, kirkkonäytelmä, molemmat julkaistu Kirkon Nuorisotyön Keskuksen julkaisussa ”Nuoren seurakunnan näytelmiä 2”, 1968
Jopi-parka, 1969, esitys Kirkon Nuorisopäivät.
Enkelit ovat Jumalan palvelijoita, julkaistu Suomen Pyhäkouluyhdistyksen jouluohjelmisto IV:ssä 1969.
Pietari 1973, Tuhlaajapoika 1974, Ensimmäinen pyhäkoulu 1980, ulkoilmanäytelmiä Suomen Pyhäkouluyhdistyksen kesäjuhlille.
Palokärki 1979, julkaistu Suomen Nuorisokirjailijoiden joulujulkaisussa ”Kulkunen” 1983.
Paimentyttö 1984 ja Kolme naista papin puvussa 1988, nämä kaksi monologia julkaistu kirjassa Naispapin päiväkirja 1989.

Runsaasti julkaisemattomia, oman työpaikan Oulunkylän seurakunnan ryhmien esitettäviksi kirjoitettuja pienoisnäytelmiä, mm
Illalliset 1968, Hopearaha 1969, Jerikon tien varrella 1972, Ei ihan tavallinen joulunäytelmä 1974 sekä
itse esitettyjä draamallisia monologeja mm saarnoina edellä mainittujen lisäksi
Paimenen roolissa 1983, Kolme naista papinpuvussa 1988, Majatalon emäntä ja tähdet 1989, Marian vierailu 1999.
Lähdeaineistoa mm Lilja Kinnunen-Riipisen tutkimustyössä (tohtorinväitös) ”Kirkkoteatterin kiirastuli. Draama evankeliumin palveluksessa Suomessa 1960-1990 –luvuilla.” SLS 2000.
Lukudraama ”Messias elää!” mukana 7:n hengen lukudraamaryhmässä Oulunkylän kirkossa pääsiäisviikolla 2001, ohjaus ja teksti Turo Herala. Pääsiäisen lukudraama myös 2002, ohjaus Turo Herala, teksti Raamatusta.

L e h t i t y ö :

Pakinoitsijana ja vakituisena avustajana ”Oulunkyläisessä”, Oulunkylän kaupunkiosalehdessä, vsta 2004 edelleen.
Kirjoittajana ”Etsijässä”, SKY:n (Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto) kulttuurilehdessä vv 2005-2006.
Oulunkylän Seurakuntalehden, työpaikkani tiedotuslehden toimittajana vv 1971 – 2002.
Oulunkylän seurakunnan Vuosikertomuksen toimittajana vv 1979 – 2002/3.
Pappisliiton Jäsenlehden toimituskunnassa vv 1985-1990 ja säännöllisenä kirjoittajana 1990-1991.
Avustajana Helsingin Suomi-Kreikka yhdistyksen Jäsenlehdessä 2007-2009.
Kyyhkysen toimitussihteerinä 1962-1963, julk. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta.
Tytön tien toimitussihteerinä 1964-1965, julk. Suomen Nuorten Kristillinen Liitto.
Lehtiartikkeleita.

A l a n j ä s e n y y d e t :
(liittymisajankohta)
Suomen Nuorisokirjailijat ry 17.01.1978
Suomen Kirjailijaliitto ry 12.12.1983
Helsingin Suomi-Kreikka –yhdistys 1995
Sysmän Kirjakylä 1997
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto 2004
Helsingin Kirjailijat 2007 (hallituksessa 2008)
Larin-Kyöstin Seura 2008


KIRJALLISEEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT KURSSIT JA MATKAT:

Sanomalehden- ja aikakauslehdenavustajain kurssi, syksy 1964, Helsingin Yliopisto. Kurssin valvoja prof. L. A. Puntila, harjoitusmestari Osmo Mäkeläinen.

Kirkkonäytelmäkurssi Järvenpään seurakuntaopistossa 4.-6.1.1967, kouluttajana Tuve Nyström Ruotsista, järj. Kirkon Opintokeskus.
Pohjoismainen kirkkonäytelmäkurssi 23.7.-1.8.1967 Ruotsissa Sigtunassa, kouluttajana Tuve Nyström.
Kirkkonäytelmäkurssi Järvenpäässä 16.-18.2.1968, aloittelijoiden ohjaajana mm Liisa Järvinen näytelmällään He tulivat Jeesuksen tykö.

Yleisradion kuunnelmakurssi 23.-28.5.1971 Turussa, joht. Jyrki Mäntylä.
Lasten radiohartauskurssi 25.-29.8.1975 Jyväskylässä, järj. Lasten Keskus ja Yleisradio.

Bibliodraamakurssi 17.-20.4. ja 20.9.1989 Helsingissä, joht. Sirkku Aitolehti, järj. Helsingin seurakuntayhtymä.
Äänen syvän ymmärtämisen ja kokemisen kurssi 10.-16.6.1991 Heinäveden Valamossa, joht. prof. Iegor Reznikoff Ranskasta, järj. Kriittinen Korkeakoulu.
TV-sarjan rakenne –kurssi 31.10.-2.11. ja 15.-16.11.1997 Helsingissä Kulttuuritalolla, joht. Leena Virtanen, järj. Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskus.

Opinto- ja kulttuurimatkoja Kreikkaan:
Antiikin ja kristinuskon juuret, opintomatka Kreetaan 4.-11.10.1993, joht. prof. Pentti Laasonen assistenttinaan ortodoksi-isä Mitro Repo, järj. Suomen Kirkon Pappisliitto.
Kieli- ja kulttuuriviikot Rodoksella 30.9.-15.10.1995, kouluttajana Pirjo Vainio-Stefanis Rodokselta; sis. nykykreikan alkeiskurssi ja kreikkalaiseen kulttuuriin tutustumista.
Kieli- ja tanssikurssi Kalimnoksella 19.6.-3.7.1996, joht. Pirjo Vainio-Stefanis Rodokselta ja Maria Gkobatsou Kalimnokselta; sis. nykykreikan jatkokurssi, kreikkalaisia tansseja ja Kalimnoksen saaren elämään ja ihmisiin tutustumista.
Suurten muistojen Kreikka, kiertomatka Ateena-Kalambaka/Meteora-Tessaloniki 7.-14.6.1998, joht. prof. Pentti Lempiäinen ja past. Annele Martin, järj. Pakilan seurakunta.
Klassinen Kreikka, kiertomatka Thessaloniki-Ateena 3.-10.9.2001, joht. kirkkoherra Heikki K. Järvinen, järj. Oulunkylän seurakunta.
Kylä- ja kulttuuriviikko "Täysikuu Rodoksella" 25.9. – 2.10.2004, ohjelmavastaavina Pirjo Vainio-Stefanis, Rodos, ja Liisa Järvinen. Ruokakulttuuria Petros Stefanis, runokulttuuria runoilija Nikos Mihailos, saarikulttuuria Kostas Panagos, Rodos. Suomesta 19 hengen ryhmä.
Kansainvälinen Kirjailija- ja Kääntäjäkeskus Rodoksella, DIEQNES KENTRO LOGOTEXNWN KAI METAQRASTWN RODOU, kahden viikon työhuone, 31.8.-14.9.2005.
Kielikurssi ja kyläkulttuuria Rodoksella ja Tiloksella 25.6.-9.7.2008, Pirjo Vainio-Stefanis. Nykykreikkaa kirjoista ja käytännön tilanteista.
Lisäksi henkilökohtaisia matkoja Kreikan saarille: Kreeta (Agios Nikolaus, Hania, Platanias, Maleme, Agia Marina, Retimnon), Lesvos, Rodos, Kos, Santorin, Kypros.
KUUNNELMAT

Liisa Marjatta Järvisen lastenkuunnelmia Yleisradioon 1970-80 luvuilla,
tuottaja Lea Pennanen, ohjaus Aune Lind:

Erakkosusi ulvoo, 2-osainen Lappiin sijoittuva joulukuunnelma, ensiesitys 1980.
Käännöksiä: 1.-2. ”Einsam villmarksulv”, 3. "Julebarnet på Sanafjell", 1983 Oslo, NRK Radioteatret. Käännetty myös englanniksi.

Lapinlapsen ryöstö, jouluinen satukuunnelma, 1980.
Käännös: "Die Entführung des Lappenkindes" 1986 Rundfunk Der DDR.

Luontoäidin esiliina, luontoaiheinen satukuunnelma 1979.
Käännöksiä: ”ZÀSTERA MATKY PRÌRODY”, Prahan radio 1982. Käännetty myös saksaksi ”Die Schürze von Mutter Natur”, 1980.

Annelin enkelit, talvinen lastenkuunnelma 1976, Tukholman radio 1978 (suomeksi).

Aurinkosunnuntai, kesäinen satukuunnelma, 1978.

Poika ja lammaslauma, satukuunnelma, 1979.

Pietikäisen ihmeellinen joulupaketti, joulukuunnelma, 1977.

Pahapeikko, satukuunnelma 1983.

Lumipälvi, satukuunnelma, 1980.

Suvis, 5-osainen dramatisoitu radiokertomus 13-vuotiaille neideille, 1986 (toiset 5 osaa kirjoitti Rauha S. Virtanen).

Erakkolammen peikkoluola, 10-osainen dramatisoitu radiokertomus lapsille, 1987.

Lemmensauna, Kalevala-vuoden kuunnelma nuorille, 2-osainen, 1985.
Käännöksiä: "Sauna làsky" 1994, Prahan radio. Käännetty myös saksaksi.

Lastennäytelmiä:

Luontoäidin esiliina, Liisa Marjatta Järvisen samannimisen kirjan pohjalta tehty kouluja varten näytelmä 1992, dram. A. Jokinen ja M-R. Ventola, mus. E. Kairavirta, Näytelmäkirjailijaliitto.
Valkoselkätikan metsä, Liisa Marjatta Järvisen näytelmä koululaisille, 2004, Näytelmäkirjailijaliitto.
Yökylässä, satunäytelmä pienille, 2007, Näytelmäkirjailijaliitto

Draamallisia perhehartauksia Yleisradioon ja TV:hen, esim.

”Rakas vieras tulee kylään”, TV:n lastenhartaus 1977, ohj. Ilkka Kajalo.
”Jeesus asettaa myrskyn”, perhehartaus radioon 1976.
”Illalla”, ”Koti-ikävä” ja ”Aatonaaton kävely”, radio 1977.
”Pyhäkouluretki” ja ”Enkelit”, radio 1974.
Matkalla STO TAXIDI. Runoja kreikan ja suomen kielellä
omakustanne 2010.

Tekstinäyte


OODI KENKÄLINNULLE

Romutaiteilijan ulkoilmanäyttelyssä kierreltyäni
minä harkitsin sekä nälkäkurkea että kenkälintua
lähteäkseni lentoon tältä rannalta
ja valitsin jälkimmäisen sillä
ei kenkään pääse siivilleen saamatta kunnolla kenkää
ja kenkälintu antoi minulle sekä saapasta että kalossia
kehitteli rytmin ranskalaisilla koroilla hollantilaisilta puupohjilta
käyttäen äänenvaimentimena venäläisiä huopikkaita
heitti vielä lestillä lisävauhtia ja ilmaan päästyään
soitti ihanasti monoa
minun akilleenkantapäätäni vasten
ja maahisten heinäkengät kahisivat kaislikossa tahtia.
Minä lensin siitä paikasta linnunlauluntietä pitkin
ison kiven juureen
riisuin kengät jaloistani sillä paikka oli pyhä
ja maksoin unohtuneen kenkäveron.

Liisa Marjatta Järvinen

Pari sanaa selitykseksi:
pohjateksti syntyi 2.7.92, Oriveden opistolla, harjoitustyönä Väinö Kirstinän runopajassa Purnun taidenäyttelyssä käynnin innoittamana. Löytyi sittemmin muistiinpanoistani, työstin sitä hiukan, ja lisäsin lopun Helsingin Kirjailijoiden tekstijameihin Villa Kivessä 12.12.2008.
Omistan oodini kunnioitetun runoilijan Väinö Kirstinän muistolle. Julkaisematon.