Suomela, Leo
Elämäkertatietoa
Leo Erik Suomela on syntynyt 28.05.1934, Kortesjärvellä. Nykyinen kotipaikka on Turku
Hän on päässyt ylioppilaaksi 1953 Pietarsaaressa, FK 1957, FL 1973, väitteli tohtoriksi v. 1984 Tukholman yliopistossa matemaattisen tyylintutkimuksen alueelta; erikoisalueena kvantitatiivinen stilistiikka, toiminut äidinkielen lehtorina Joutsenossa, eläkkeellä 1994 alkaen.
Harrastukset kirjallisuudentutkimus, kalastus. Jäsenenä Association for Litetary and Linquistic Computingissa, Oxford, Englanti.
Vuonna 1963 tein aloitteen Etelä-Karjalassa asuville kirjailijoille alamme yhdistyksen perustamiseksi, ja niin sain aikaan Kaakkois-Suomen kirjailijayhdistys Paltta ry:n. Toimin sen puheenjohtajana 1963-65, 1967 ja 1970. Yhdistys toimii edelleenkin nimenään Kirjailijayhdistys Paltta ry. Paltan aikana sain 1960-luvulla aikaan kulttuurilehti Itäsuomen: hoidin sen kirjallisuusosastoa vuoden 1969 loppuun. Vuonna 1965 käynnistin keskustelun kirjailijan asemasta, ja laadin luonnoksen Kirje kansanedustajille -nimiseksi tekstiksi, ja se julkaistiin Itäsuomessa. Siitä syntynyt keskustelu tuotti nykyään tunnetun läänintaiteilija-järjestelmän.
Hän on päässyt ylioppilaaksi 1953 Pietarsaaressa, FK 1957, FL 1973, väitteli tohtoriksi v. 1984 Tukholman yliopistossa matemaattisen tyylintutkimuksen alueelta; erikoisalueena kvantitatiivinen stilistiikka, toiminut äidinkielen lehtorina Joutsenossa, eläkkeellä 1994 alkaen.
Harrastukset kirjallisuudentutkimus, kalastus. Jäsenenä Association for Litetary and Linquistic Computingissa, Oxford, Englanti.
Vuonna 1963 tein aloitteen Etelä-Karjalassa asuville kirjailijoille alamme yhdistyksen perustamiseksi, ja niin sain aikaan Kaakkois-Suomen kirjailijayhdistys Paltta ry:n. Toimin sen puheenjohtajana 1963-65, 1967 ja 1970. Yhdistys toimii edelleenkin nimenään Kirjailijayhdistys Paltta ry. Paltan aikana sain 1960-luvulla aikaan kulttuurilehti Itäsuomen: hoidin sen kirjallisuusosastoa vuoden 1969 loppuun. Vuonna 1965 käynnistin keskustelun kirjailijan asemasta, ja laadin luonnoksen Kirje kansanedustajille -nimiseksi tekstiksi, ja se julkaistiin Itäsuomessa. Siitä syntynyt keskustelu tuotti nykyään tunnetun läänintaiteilija-järjestelmän.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmä- ja kuunnelmatekstit
Yö ja mies. Kuunnelma. 1957
Raatokärpäset. Näytelmä. Kuusankosken teatteri 1973
Kanteletar. Kansanmusiikkinäytelmä. Helsingin kaupunginteatteri 1976
Laatikkoleikki. Näytelmä. 1980
Iloinen työpaikka. Näytelmä. 1980
Kisu ottaa pestin. Nukketeatterinäytelmä. Kouvolan teatteri 1981
Vakkajuhlat. Näytelmä. Tammelan nuorisoseuran kesäteatteri 1982
Koko potti himaan. Nukketeatterinäytelmä. Painettu teoksessa Kulkunen. Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulualbumi 3. 1983
Kale diggaa. Nuorisonäytelmä. 1983
Onnela. Näytelmä. 1987
Robert ja Olga. Näytelmä. 1988
Silmänkääntäjät. Näytelmä. 1989. Hämeenlinnan teatteri 1996
Syntiset hurskaat. Näytelmä. 1994
Julkaisemattomia juttuja. Näytelmä 1995
Lyylin baari. Näytelmä. 1997
Karhunkierros. Näytelmä. 1998
Mukana antologioissa ja kokoomateoksissa
Pietarsaaren suomenkielinen oppikoulu 1928-1978. 1978
Ystävällisin terveisin. Novelliantologia. 1982
Kokosydämisesti Eino Aaltonen. Mirkku Aaltonen 1997
Jokasyksyinen levottomuus. Lounais-Suomen kirjailijat 1999
Elokuvia ja erikoisjulkaisuja
Lauluja kansanmusiikkinäytelmästä Kanteletar. Säveltäjä Paroni Paakkunainen, sanoitus Leo Suomela/Kanteletar. Indigenous Records 1980
Meidän Poku. Animaatioelokuva (tekstitys ruotsiksi, norjaksi, japaniksi). 1982
Kisu ottaa pestin. Animaatioelokuva. 1983
Meidän Poku ja tukkisouvi. Animaatioelokuva. 1984
Kanteletar. Neuvostoliitossa valmistettu TV-elokuva Kanteletar-näytelmän pohjalta. 1987
Gratia kareliensis - Karjalainen kiitos. Kantaatti Joutsenon seurakunnan 350-vuotisjuhlaan. Sävellys Jaakko Hulkkonen. Kantaesitys 6.8.1989. Myös nuottijulkaisuna ja cd-levynä.
Muu tuotanto
Setälää vai suomea? Eripainos Äidinkielen opettajien liiton vuosikirjasta XVII. 1970
Symbolinen lause. Eripainos Virittäjästä 2/1971
Minna Canthin tyyli ja sen kehitys kvantitatiivisen analyysin valossa. Lisensiaattityö. Oulun yliopisto 1973
Herdanin tunnusluvun määräytymisestä. Eripainos Virittäjästä 2/1972
Jutut ja juttujen juuret. Kvantitatiivista analyysia parinsadan vuoden ajalta lehdistömme kielenkäytöstä (1776-1976). Teoksessa SSLH, lehdistöhistoriallisia tutkimuksia 2. 1980
Dialogens förnyare. Väitöskirja. Tukholman yliopisto 1984
Asiasuomen aihiot. Asiakielen kirjoittamisen opas. 1987
Rakenna oma tyylisi. Sanataiteilijan tyylin rakentamisen opas. 1989
Briefly, vividly, clearly. Indoeurooppalaisten kielten asiakielen kirjoittajan opas. Opinor 2001
Käännöksiä Leo Suomelan tuotannosta
Kanteletar. Kansanmusiikkinäytelmä. Venäjäksi 1982
Meidän Poku. Nuortenromaani puolaksi 1980, japaniksi 1984
Tekstejä on käännetty myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja unkariksi.
Yö ja mies. Kuunnelma. 1957
Raatokärpäset. Näytelmä. Kuusankosken teatteri 1973
Kanteletar. Kansanmusiikkinäytelmä. Helsingin kaupunginteatteri 1976
Laatikkoleikki. Näytelmä. 1980
Iloinen työpaikka. Näytelmä. 1980
Kisu ottaa pestin. Nukketeatterinäytelmä. Kouvolan teatteri 1981
Vakkajuhlat. Näytelmä. Tammelan nuorisoseuran kesäteatteri 1982
Koko potti himaan. Nukketeatterinäytelmä. Painettu teoksessa Kulkunen. Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulualbumi 3. 1983
Kale diggaa. Nuorisonäytelmä. 1983
Onnela. Näytelmä. 1987
Robert ja Olga. Näytelmä. 1988
Silmänkääntäjät. Näytelmä. 1989. Hämeenlinnan teatteri 1996
Syntiset hurskaat. Näytelmä. 1994
Julkaisemattomia juttuja. Näytelmä 1995
Lyylin baari. Näytelmä. 1997
Karhunkierros. Näytelmä. 1998
Mukana antologioissa ja kokoomateoksissa
Pietarsaaren suomenkielinen oppikoulu 1928-1978. 1978
Ystävällisin terveisin. Novelliantologia. 1982
Kokosydämisesti Eino Aaltonen. Mirkku Aaltonen 1997
Jokasyksyinen levottomuus. Lounais-Suomen kirjailijat 1999
Elokuvia ja erikoisjulkaisuja
Lauluja kansanmusiikkinäytelmästä Kanteletar. Säveltäjä Paroni Paakkunainen, sanoitus Leo Suomela/Kanteletar. Indigenous Records 1980
Meidän Poku. Animaatioelokuva (tekstitys ruotsiksi, norjaksi, japaniksi). 1982
Kisu ottaa pestin. Animaatioelokuva. 1983
Meidän Poku ja tukkisouvi. Animaatioelokuva. 1984
Kanteletar. Neuvostoliitossa valmistettu TV-elokuva Kanteletar-näytelmän pohjalta. 1987
Gratia kareliensis - Karjalainen kiitos. Kantaatti Joutsenon seurakunnan 350-vuotisjuhlaan. Sävellys Jaakko Hulkkonen. Kantaesitys 6.8.1989. Myös nuottijulkaisuna ja cd-levynä.
Muu tuotanto
Setälää vai suomea? Eripainos Äidinkielen opettajien liiton vuosikirjasta XVII. 1970
Symbolinen lause. Eripainos Virittäjästä 2/1971
Minna Canthin tyyli ja sen kehitys kvantitatiivisen analyysin valossa. Lisensiaattityö. Oulun yliopisto 1973
Herdanin tunnusluvun määräytymisestä. Eripainos Virittäjästä 2/1972
Jutut ja juttujen juuret. Kvantitatiivista analyysia parinsadan vuoden ajalta lehdistömme kielenkäytöstä (1776-1976). Teoksessa SSLH, lehdistöhistoriallisia tutkimuksia 2. 1980
Dialogens förnyare. Väitöskirja. Tukholman yliopisto 1984
Asiasuomen aihiot. Asiakielen kirjoittamisen opas. 1987
Rakenna oma tyylisi. Sanataiteilijan tyylin rakentamisen opas. 1989
Briefly, vividly, clearly. Indoeurooppalaisten kielten asiakielen kirjoittajan opas. Opinor 2001
Käännöksiä Leo Suomelan tuotannosta
Kanteletar. Kansanmusiikkinäytelmä. Venäjäksi 1982
Meidän Poku. Nuortenromaani puolaksi 1980, japaniksi 1984
Tekstejä on käännetty myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja unkariksi.
Tekstinäyte
JUHLAA SIELLÄ JA TÄÄLLÄ
Siellä
vuotesi tienesti
yhdessä lasissa, yhdellä lautasella,
ja viimeinen peninkulmien syöksysi iljankoja
hymynä toisessa suupielessä.
Täällä
sinä hakkaat ajatustesi kallioon uutta askelmaa
Siellä
vuotesi tienesti
yhdessä lasissa, yhdellä lautasella,
ja viimeinen peninkulmien syöksysi iljankoja
hymynä toisessa suupielessä.
Täällä
sinä hakkaat ajatustesi kallioon uutta askelmaa
sinun erakon nousta
veden jään kristallista
edes ruohoon, kasteen korkeuteen
juhlaasi.
Kokoelmasta Näillä äärillä
veden jään kristallista
edes ruohoon, kasteen korkeuteen
juhlaasi.
Kokoelmasta Näillä äärillä