Jalonen, Olli
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Pekka Nieminen 2014 / Otava
Elämäkertatietoa
Hämeenlinnassa asuva kirjailija Olli Jalonen liittyy Lounais-Hämeeseen Liesjärven kansallispuistoon sijoittuvan teoksensa Kolmasosa Koirapään kuolemasta (1994) kautta. Teos on julkaistu Sari-Helena Tennin nimellä, ja se on myös osa useamman teoksen muodostamaa romaania.
Sähköpostihaastattelussa Olli Jalonen kuvaa lyhyesti teoksen syntyä.
Mistä idea teoksen kirjoittamiseen lähti?
Se liittyi osana laajempaan suunnitelmaan, johon kuului useita eri kirjallisuudenlajien teoksia. Yhdessä ne muodostivat teoksen Kenen kuvasta kerrot (1996).
Millainen oli kirjoitusprosessi?
Intensiivinen. Kirjoittaessa täytyi koko ajan huomioida teoksen liittyminen muihin teoksiin ja vielä siihen teokseen, jonka ne lopulta yhdessä muodostaisivat.
Paljonko tapahtumissa ja paikoissa on tosielämää taustalla?
Romaani on aina fiktiota, johon on sekoittunut niin paljon, ettei reseptiä tai aineksia valmiista teoksesta pysty kovin tarkasti erittelemään. Fiktio on uutta todellisuutta, vaikka siinä olisi toden palasia tai palasten palasia.
Miksi teos osin sijoittuu juuri Liesjärvelle?
Teos liittyy kansallispuistoihin. Olen aina pitänyt Liesjärven seudun luonnosta ja siksi se tuntui yhdeltä luonnolliselta tapahtumapaikalta.
salanimet Hanneliina Seret ja Sari-Helena Tenni
vanhemmat: metallimies Jouko Jalonen ja kankuri Hilkka Lehtonen
toimet: Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja 1978-81
Taiteen keskustoimikunnan nimittämä kirjallisuuden alan taiteilijaprofessori 1.7.2005-30.6.2010
Tiedotusalan töitä. Vapaa kirjailija 1982-.
opinnot: ylioppilas 1973
yhteiskuntatieteiden maisteri 1978
jatko-opintoja Trinity Collegessa Dublinissa yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tampereen yliopistosta 1985
filosofian tohtori Tampereen yliopistosta 2006
palkinnot: J.H.Erkon palkinto 1978 (Unien tausta)
Kalevi Jäntin palkinto 1984 (Hotelli eläville)
Valtion kirjallisuuspalkinto 1984 ja 1990
Finlandia-palkinto 1990 (Isäksi ja tyttäreksi)
Suomen Kulttuurirahaston palkinto 2005 proosan taitamisesta, kielen ja mielen mahdollisuuksien kuvaamisesta
Olli Jalosen teoksia on käännetty ruotsiksi, norjaksi, viroksi, saksaksi ja englanniksi. Lisätietoja saa FILIn käännöstietokannasta.
Sähköpostihaastattelussa Olli Jalonen kuvaa lyhyesti teoksen syntyä.
Mistä idea teoksen kirjoittamiseen lähti?
Se liittyi osana laajempaan suunnitelmaan, johon kuului useita eri kirjallisuudenlajien teoksia. Yhdessä ne muodostivat teoksen Kenen kuvasta kerrot (1996).
Millainen oli kirjoitusprosessi?
Intensiivinen. Kirjoittaessa täytyi koko ajan huomioida teoksen liittyminen muihin teoksiin ja vielä siihen teokseen, jonka ne lopulta yhdessä muodostaisivat.
Paljonko tapahtumissa ja paikoissa on tosielämää taustalla?
Romaani on aina fiktiota, johon on sekoittunut niin paljon, ettei reseptiä tai aineksia valmiista teoksesta pysty kovin tarkasti erittelemään. Fiktio on uutta todellisuutta, vaikka siinä olisi toden palasia tai palasten palasia.
Miksi teos osin sijoittuu juuri Liesjärvelle?
Teos liittyy kansallispuistoihin. Olen aina pitänyt Liesjärven seudun luonnosta ja siksi se tuntui yhdeltä luonnolliselta tapahtumapaikalta.
salanimet Hanneliina Seret ja Sari-Helena Tenni
vanhemmat: metallimies Jouko Jalonen ja kankuri Hilkka Lehtonen
toimet: Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja 1978-81
Taiteen keskustoimikunnan nimittämä kirjallisuuden alan taiteilijaprofessori 1.7.2005-30.6.2010
Tiedotusalan töitä. Vapaa kirjailija 1982-.
opinnot: ylioppilas 1973
yhteiskuntatieteiden maisteri 1978
jatko-opintoja Trinity Collegessa Dublinissa yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tampereen yliopistosta 1985
filosofian tohtori Tampereen yliopistosta 2006
palkinnot: J.H.Erkon palkinto 1978 (Unien tausta)
Kalevi Jäntin palkinto 1984 (Hotelli eläville)
Valtion kirjallisuuspalkinto 1984 ja 1990
Finlandia-palkinto 1990 (Isäksi ja tyttäreksi)
Suomen Kulttuurirahaston palkinto 2005 proosan taitamisesta, kielen ja mielen mahdollisuuksien kuvaamisesta
Olli Jalosen teoksia on käännetty ruotsiksi, norjaksi, viroksi, saksaksi ja englanniksi. Lisätietoja saa FILIn käännöstietokannasta.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmät ja kuunnelmat:
Johan ja Johan ja Joukojohan (30 tunnin pituinen kuulokuvanäytelmä), Esitetty Tampereen Työväen Teatterissa ja Radioteatterissa 1993.
Ihmisen huone (1985). Kirjoitettu Ahaa-teatterille.
Porkkalansaari (1994). Kirjailijan oma ohjaus Radioteatterille 1994.
Johan ja Johan ja Joukojohan (30 tunnin pituinen kuulokuvanäytelmä), Esitetty Tampereen Työväen Teatterissa ja Radioteatterissa 1993.
Ihmisen huone (1985). Kirjoitettu Ahaa-teatterille.
Porkkalansaari (1994). Kirjailijan oma ohjaus Radioteatterille 1994.
Sata vuosisataa (1997). Kuulokuvasarja Radioteatterille yhdessä Eero Ojasen kanssa.
Santelipuumetsä (1998).
Lentokaloja taivaalla (1999). Kirjailijan oma ohjaus Radioteatterille 1999. Käännös: Flying Fish in the Sky, Yleisradio 1999.
Koon valtakunta : Marraskesät. Radioteatteriin 2003.
Koon valtakunta : Loankorjuu. Radioteatteriin 2003.
Koon valtakunta : Elonkorjuu. Radioteatteriin 2003.
Rakas opas. Radioteatteriin 2004. Käännös: Dear Guide. Radioteatteri/Yleisradio 2006.
Tietokirjat:
Matkailijan Irlanti (Otava 1980), matkaopas yhdessä Riitta Jalosen kanssa.
Kansa kulttuurien virroissa; lisensiaattityö (Otava 1985). (Tutkimus selvittelee käännöskirjallisuuden, elokuva-ja sarjafilmituonnin, radio-ohjelmien ja populaarimusiikin vaiheita itsenäisyyden ajan Suomessa.)
Hitaasti kudotut nopeat hetket : kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa (Otava 2006). Olli Jalosen väitöskirja käsittelee kirjailijan luovaa prosessia ja arvokkaimpia assosiaation lähteitä.
Santelipuumetsä (1998).
Lentokaloja taivaalla (1999). Kirjailijan oma ohjaus Radioteatterille 1999. Käännös: Flying Fish in the Sky, Yleisradio 1999.
Koon valtakunta : Marraskesät. Radioteatteriin 2003.
Koon valtakunta : Loankorjuu. Radioteatteriin 2003.
Koon valtakunta : Elonkorjuu. Radioteatteriin 2003.
Rakas opas. Radioteatteriin 2004. Käännös: Dear Guide. Radioteatteri/Yleisradio 2006.
Tietokirjat:
Matkailijan Irlanti (Otava 1980), matkaopas yhdessä Riitta Jalosen kanssa.
Kansa kulttuurien virroissa; lisensiaattityö (Otava 1985). (Tutkimus selvittelee käännöskirjallisuuden, elokuva-ja sarjafilmituonnin, radio-ohjelmien ja populaarimusiikin vaiheita itsenäisyyden ajan Suomessa.)
Hitaasti kudotut nopeat hetket : kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa (Otava 2006). Olli Jalosen väitöskirja käsittelee kirjailijan luovaa prosessia ja arvokkaimpia assosiaation lähteitä.
Tekstinäyte
Ote teoksesta Kolmasosa Koirapään kuolemasta (1994)
Kiirehdin miehen mukaan. Puhelu oli Suomesta, Liesjärven puistolta. Aapajoen Kari, joka on siellä päin vartijana, oli hälyytetty Torronsuolta autopuhelimella.
Liesjärven tieltä oli aamuyöllä löydetty hysteerisesti itkevä tyttö, jonka vaatteet oli revitty edestä auki. Tyttö oli ollut naarmukkeilla ja reidet veressä.
Kiirehdin miehen mukaan. Puhelu oli Suomesta, Liesjärven puistolta. Aapajoen Kari, joka on siellä päin vartijana, oli hälyytetty Torronsuolta autopuhelimella.
Liesjärven tieltä oli aamuyöllä löydetty hysteerisesti itkevä tyttö, jonka vaatteet oli revitty edestä auki. Tyttö oli ollut naarmukkeilla ja reidet veressä.
Poliisille tyttö oli saanut kerrotuksi vain, että jossain kansallispuiston alueella oli kuusten takaa pimennosta ilmestynyt iso sudenpäinen eläin. Se oli juosssut tytön kiinni, kaatanut maahan, raapinut ja tehnyt pahaa. Tyttö oli viety aluesairaalaan hoitoon.
Poliisit olivat hälyyttäneet Karin heti, ja Kari sanoi ilmoittaneensa minulle heti, kun itse oli ehtinyt ajaa Liesjärvelle ja auttaa poliisit maastoharavoinnin alkuun tiheässä metsässä. Kari sanoi miettineensä, että minun piti saada tieto vaikka ulkomaille asti, koska Etelä-Suomen puistojen turvallisuusasiat minun työhöni kuuluivat.
Yritin kysellä lisää. Kari ei paljon muuta tietänyt. Tyttö oli kotoisin lähiseudulta, mutta vielä silloin ei oltu tavoitettu ketään, joka olisi osannut kertoa, minkä takia hän oli liikkunut sillä alueella yksin keskellä yötä.
Poliisit olivat hälyyttäneet Karin heti, ja Kari sanoi ilmoittaneensa minulle heti, kun itse oli ehtinyt ajaa Liesjärvelle ja auttaa poliisit maastoharavoinnin alkuun tiheässä metsässä. Kari sanoi miettineensä, että minun piti saada tieto vaikka ulkomaille asti, koska Etelä-Suomen puistojen turvallisuusasiat minun työhöni kuuluivat.
Yritin kysellä lisää. Kari ei paljon muuta tietänyt. Tyttö oli kotoisin lähiseudulta, mutta vielä silloin ei oltu tavoitettu ketään, joka olisi osannut kertoa, minkä takia hän oli liikkunut sillä alueella yksin keskellä yötä.
Videot