Ranta-Ojala, Veli

Mikä sai minut kirjoittamaan?

Sukututkimusta tehdessäni törmäsin sukua ja lähiseutua koskettaneisiin mielenkiintoisiin ja järkyttäviin tapahtumiin 1860 -luvulla. Tästä sain aineksia, josta aloin ensin kirjoitella Lestinjoki -lehteen, myöhemmin tarina alkoi laajeta ja kasvaa. Tästä aiheesta syntyi romaani Meritien maa.

Nuorena olin ahkera lukija. Kahlasin jo alle kaksikymppisenä läpi Waltarin historialliset romaanit. Samoihin aikoihin urheilin, ja 17 -vuotiaana voitin SM:n kolmiloikassa. Parikymppisenä hyppäsin pituutta yli seitsemän metrin.

Kirjoittaminen on mielestäni kuin urheilusuoritus: parasta tekstiä syntyy silloin, kun on innostusta ja motivaatiota. Toisaalta harjoittelu ja asioiden syventäminen ja hiominen auttaa yhä parempaan lopputulokseen. Valitsen aiheet eletystä elämästä, useimmiten historiasta. Kirjoitan tekstini moneen kertaan ja lisäilen siihen aineksia tuntemukseni mukaan. Tärkeimmät tekstit syntyvät prosessin alussa ja lopussa.

Elämäkertatietoa

Harrastukset: liikunta, kirjallisuus, kuorolaulu
Suomen Kirjailijaliitto ry:n jäsen vuodesta 1997

Apurahat ja palkinnot: Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kirjallisuusapuraha 1995
Opetusministeriön apuraha 1997
Keskipohjanmaa-lehden apuraha 1998
Kirjallisuuden Chydenius-palkinto 2003

Synt. 30.8.1942 Kannuksessa
Kotipaikka Toholampi
Kansakoulunopettaja Raahen seminaarista 1969, toiminut liikunnan ja teknisen työn opettajana Lohtajan Yhteiskoulussa 1969-1972; vuodesta 1972 koulun johtaja ja luokanopettaja Toholammin kirkonkylän ala-asteella
Naimisissa Tarja o.s. Juholan kanssa; lapset Vesa 1966, Juha 1968, Timo 1970

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kannus. heijastuksia elämästä. Kuvateos; tekstit V. Ranta-Ojala; valokuvat Kari Ilmén, Ilkka Puranen, Lestinjoki, 1993

Karmea Kari ja Salama-Santeri: koululaisten kirjoituksia koululaisille, opettajille, vanhemmille/ toim. Veli Ranta-Ojala; valokuvat Veli Männistö, Koivu ja tähti, 1993

Koivu ja tähti, 1996
Jokilaakson Toholampi: kuvateos. Valokuvat Veli Männistö, teksti Veli Ranta-Ojala. Lestinjoki, 1996

Lahtiliiteristä menestykseen: Pouttu 60 vuotta, 1998

Toholammin kirkkokuoro 100 vuotta: 1904-2004, 2004

Veljen varjossa: Urheilijanuorukaisen ja hänen skitsofreniaa sairastavan veljensä ristiriitainen suhde. Myllylahti Oy, 2005

Tekstinäyte

Tulevista ajoista en tiedä enkä haluakaan tietää, sillä kullakin ajalla ovat omat murheensa ja vitsauksensa. Siksi en tunne tätäkään aikaa omakseni enkä sen ihmisiä läheisikseni. ja sukulaiset' ovat minulle vieraita eikä ystäviä enää ole.

Surullisena katselen yliskamarin ikkunasta tuttua kylää. Kylälle nimensä antanut oja virtailee rauhallisena uomassaan kuin luomispäivän aamuna, ja minua vanhemmat rakennukset seisovat sen partaalla katsellen ilmeettöminä virran juoksua. Ne ovat nähneet sukupolvien nauhan katkeamattomuuden ja näkevät aina siihen asti, kunnes niitten vuoro joskus tulee. Niiden mielestä ihmiset, jotka eilen syntyivät, ovat jo tänään vanhuksia ja sukupolvet kadonneet kuin iltaruskot öitten pimeyteen. Tätä ajatellessani en voi olla surematta ihmiselämän lyhyyttä.

Kivisillan kaiteella näen lasten leikkivän kuten nuoruuteni päivinä. ja hetken aikaa toivon olevani yksi heistä, jotta saisin aloittaa kaiken alusta, sieltä lapsuuteni paratiisista ..

(Meritien maa s. 6)