Soininvaara, Taavi

Kirjailijan vastauksia koululaisten kysymyksiin:

Mistä juontaa ajatus kirjailijaksi ryhtymisestä?

- Muistan elätelleeni ajatusta jo koulupoikana, mutta idea hautautui jonnekin oikeustieteellisen ja työelämän kiireisten alkuvuosien ajaksi. En tiedä mikä synnyttää halun ja tarpeen kirjoittaa, ja arvelen ettei siihen kukaan pysty tyhjentävää vastausta antamaan.

Mikä on täyspäiväisen kirjailijan työaika?

- Se vaihtelee kirjoitusprosessin vaiheen mukaan. Syksyllä ja talvella on kiireisin aika, silloin teen usein kaksitoistatuntisia työpäiviä seitsemän päivää viikossa, keväällä ideoin uutta kirjaani rauhallisempaan tahtiin ja kesällä pidän kunnon kesäloman.

Hahmotteletko juonikuvioita yleensä pitkään ennen varsinaista
kirjoitusprosessia, vai muuttuuko tarina vielä kirjoittamisen aikanakin?

- Juonen ydin elää mielessä vuodesta kahteen, ennen kuin sen varaan perustuvan kirjan kirjoittaminen alkaa. Osittain tarina kirjoittaa itse itseään, on mahdotonta miettiä päässä valmiiksi neljäsataa sivua tekstiä, matkan varrella keksii uusia alkuperäisiä parempia ideoita.

Kirjasi ovat tarkkoja faktojen suhteen, kuinka keräät tietoja ja kauanko siihen kuluu aikaa?

- Tietojen kerääminen vie ehkä viidenneksen kokonaistyöajasta. Selvitän kaikki ydinfaktat ennen kuin aloitan uuden kirjan työstämisen ja täydentelen yksityiskohtia sitten matkan varrella. Kannattaa aina valita aihe, josta on kiinnostunut, silloin tiedonkeruukin sujuu vaivattomasti.

Jotain tiettyä tiedonkeruu menetelmää? Matkustelu? Internet?

- Matkustelu helpottaa ulkomaisten miljöiden kuvaamista ja toistaiseksi olenkin kuvannut vain paikkoja, joissa olen käynyt. Pienten asiatietojen etsintään Internet on mainio väline, mutta ei välttämättä kovin luotettava. Laajempia koonaisuuksia etsin kirjoista ja viime kädessä käännyn asiantuntijoiden puoleen.

Miksi juuri dekkari?

- Rikoskirjallisuus tuntui minulle luontevimmalta välineeltä, koska olen lukenut dekkareita tai katsellut jännistyselokuvia miltei päivittäin pikkupojasta pitäen. Trillerikirjallisuudessa tapahtumat voivat sijoittua mihin tahansa maahan, rikos tai uhkakuva voi olla kattavampi kuin puhtaasti suomalaisessa tarinassa ja trillerin tarina antaa mahdollisuuden kommentoida sekä maailmantilannetta että suomalaista yhteiskuntaa.

Pidätkö itseäsi nimenomaan mieskirjailijana? Uskotko myös naisten lukevan
kirjojasi?

- Jonkin lukemani tutkimuksen mukaan naiset lukevat miehiä enemmän kaikkia kirjallisuuden lajeja. En pyri kirjoittamaan vain miehille, päinvastoin pyrin luomaan hahmoja ja tarinoita jotka kiinnostaisivat kaikkia. Palautteen perusteella naisetkaan eivät arkaile tarttua kirjoihini.

Miten valitset aiheesi?

- Valitsen aiheeni yksinomaan sen perusteella mistä itse kiinnostun. Kuulostaa itsekkäältä, mutta luulen että muilla perusteilla valittu aihe ei sytyttäisi, ja se näkyisi tarinoista. Onneksi maailmassa riittää kiinnostavia aiheita.

Kuvaat kirjoissasi paljon myös päähenkilösi Arto Ratamon yksityiselämää
ja henkilökohtaisia, varsinaisiin rikoksiin liittymättömiä ongelmia.
Itsestäänselvyys vai tietoinen valinta?

- Olen pyrkinyt luomaan Ratamosta ihmisen, joka saattaisi asua kenen tahansa naapurissa. Kaikillahan meillä on yksityiselämä ja ongelmia olimmepa sitten poliiseja tai postiljooneja. Supersankari ei ole lukijalle uskottava, eikä kirjailijalle haastava henkilöhahmo. En itsekään lukiessani kiinnostu liian yksiulotteisista henkilöhahmoista.

Mikä on huumorin merkitys sinulle?

- Ehdoton hengähdystauko sekä kirjoittajalle että lukijalle. Rikoskirjojen aihepiirit ovat usein sen verran tummia, että huumori laukaisee jännityksen välillä sopivasti.

Elämäkertatietoa

Taavi Soininvaara kirjoittaa jännityskirjallisuutta. Hänen teoksensa ovat kiinni ajassa ja yhteiskunnassa. Uhkakuvat ovat tätä päivää: atk-rikokset, hakkerointi, virukset, biologiset aseet, venäläinen mafia, globalisaatio, geenitekniikka. Hän seuraa tiiviisti maailmanpolitiikkaa, matkustelee ja saa näin uusia ideoita kirjoittamiseensa; myös kymmenen vuotta juristina rahoituslaitoksissa ja teollisuudessa antavat kirjoille uskottavuutta. Koulutuksensa takia hän on myös tottunut käyttämään erilaisia tiedonlähteitä kirjojensa pohjatyössä. Soininvaara pitää tavoitteenaan, että tekniset yksityiskohdat ja asiatiedot pitävät paikkansa, ja sankari on kuvattu sellaiseksi, että hän voisi olla oikeasti olemassa.

Kirjojen päähenkilö Arto Ratamo, yksinhuoltajaisä, on epäsovinnainen ja sympaattinen. Hänen hahmonsa kautta säilyy kirjojen välinen jatkuvuus ja Suomi-yhteys näissä kansainvälisissä toimintajännäreissä.

Karjalaisuudestaan Taavi Soininvaara toteaa: ”Olen eteläkarjalainen, siinäpä se. Kesät vietän vieläkin Ruokolahden kesämökillämme ja eläkkeellä oleva äitini asuu Imatralla.”

Musiikkimieltymyksistä:
J.J. Cale on ehdoton suosikkini, myös klezmer, reggae, klassinen ja etno kolahtavat samoin Suomi-pop.

Elokuvista:
Katson miltei kaikki levitykseen tulevat elokuvat. En luokittele elokuvia niiden tyylilajin, vaan ansioiden mukaan. Inferno.fi -kirjastani on tekeillä elokuva ja Ebola-Helsinki -kirjasta tv-sarja. Niiden valmistumisaikatauluista en uskalla sanoa mitään, kun en ole prosesseissa aktiivisesti mukana.

Esikuvista:
Varsinaisia esikuvia minulla ei ole, mutta pidän monien kirjailijoiden vahvuuksista. Dekkaristeista joku kuvaa hyvin historiaa (esim. Arturo Perez Reverte tai Boris Akunin), toinen henkilöitä (Henning Mankell), kolmas tunteita (Matti Yrjänä Joensuu). Jos mennään lajityypin ulkopuolella, niin suosikkejani ovat mm: Paul Auster, Torgny Lindgren, Fjodor Dostojevski.
vanhemmat:
pankinjohtaja Risto Soininvaara ja vanhempi lehtori Maija-Liisa Soininvaara

toimet:
Masa Yardsin lakimiehenä, vuodesta 2001 vapaa kirjailija

opinnot:
Ylioppilas Imatrankosken lukio 1986
oikeustieteen kandidaatti 1991, Turun yliopisto

palkinnot:
Vuoden johtolanka 2003 teoksesta Koston komissio

harrastukset:
Katson elokuvia, tapaan ystäviä, urheilen, kuuntelen musiikkia, laitan ruokaa , aika standardimeininkiä.

Kirjailijan teoksia on käännetty myös saksaksi.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kirjailijan teoksia on käännetty myös saksaksi.
Myös kolumneja, kesädekkareita ja rikosnovelleja eri medioihin.

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia dekkarikirjailijoita. Ari Haasio. Btj, 2001.

Videot