Kallio, Katja

Ensivaiheen jälkeen vedin henkeä ja siirryin pienimuotoisempaan kirjallisuuteen. Tähän aikakauteen sijoittuvat lyhytproosateos Tyypit (2004), Maggie Lindholmin tarinan pohjalta kirjoittamani lastenkirja Bibi muuttaa Suomeen (2005), sekä Elokuvamuisti –niminen kirjoituskokoelma (2007) elämäni elokuvista. Nämä teokset muodostavat tuotantoni toisen vaiheen.

Kolmas romaanini Karilla (2008) on eräänlainen silta, joka kurottaa kohti nykyistä kirjailijavaihettani. Se on kertomus neljästä isättömästä sisaruksesta, jotka kohtaavat toisensa vasta isän kuoltua.

Syntikirja (2009) ja Säkenöivät hetket (2013) edustavat urani nykytilaa.
Helsinkiin sijoittuva Syntikirja on kertomus hajoavista moderneista avioliitoista ja perheestä, Säkenöivät hetket sukupolvien henkistä perintöä kartoittava sukuromaani 1900-luvun alkupuolen Hangosta. Vaikka teosteni muoto, tempo, maailmankuva ja ulottuvuudet ovat muuttuneet vuosien saatossa, keskeinen tematiikkani näyttää pysyneen samana. Ulkopuolisuus, särkyneet perheet sekä läheisyyden ja etäisyyden ongelmat ovat aina olleet kirjoittamiseni keskeiset aiheet.

Vaikutteet: Keskeisin kirjallinen vaikuttajani on ollut Alice Munro. Näytelmäkirjailija Tennessee Williamsilla, Anita Brooknerilla ja Anne Tylerillä on ollut suuri merkitys. E. M. Forster, Henry James, George Eliot, Elizabeth Gaskell ja John Galsworthy ovat minulle tärkeitä kirjailijoita, joiden teoksiin palaan yhä uudestaan. Sirpa Kähkösen ja Kjell Westön teokset ovat olleet valtavia elämyksiä. Nuoruuteni suuria kirjallisia rakkauksia olivat mm. Milan Kundera, Italo Calvino ja Raphaelle Billetdoux. Elin voimakkaasti italialaisen ja ranskalaisen elokuvan vaikutuspiirissä, ja olen Yhdysvaltain eurooppalaisimman ohjaajan Woody Allenin sekä nuoren Pedro Almodóvarin kasvattama.

Usein sanotaan, että romaaneissani on jotakin ranskalaista. Tähän törmään yhä uudelleen. Se on jonkinlainen arvoitus. En puhu ranskaa, en tunne erityisesti ranskalaista kirjallisuutta – brittiläistä paljon paremmin - enkä edes viihdy Ranskassa. Kyseessä saattaa olla jonkinlainen opinnoistani ja varhaisista mieltymyksistäni periytynyt mannermaisuus, joka mielletään ranskalaiseksi. Eräänlainen auteur-kulttuuri on minulla sisäänrakennettu. Suosikkitaiteilijoideni maailmat ovat niin vahvat, ettei niitä voi täysin kuvata millään muulla termillä kuin tekijänsä nimellä.