Tossavainen, Jouni

Kerran kun profeetta lähti erämaahan rukoilemaan metsänpeittoa, hän kuuli kuusen puhuvan: ”Siihen aikaan kun kulttuurin aukko tavoitti suomalaisen metsän rajan, saksalais-kristillisen valouskon ja pakanallisen laiskuuden törmäys oli sivistyneelle ihmiselle eli Mikael Agricolalle niin ankara paikka, että hän ei osannut kirjoittaa metsän jumalan Tapion nimeä oikein. Nimittäin ennen muinoin metsään lähtö oli laiskottelun loppu. Laipiopuun kannatteleman onnen loppu oli niin ikävä hetki, olemisen olon stoppi ja työn tekemisen pakko, että tältä tappiolta piti pyytää etukäteen helpotusta, ja toivoa mahdollisimman pikaista paluuta yhteiseen, turvalliseen leiriin. Tästä tappion pelosta metsän jumala sai nimekseen Tappio eikä Tapio.” (SKVR XVI:1, 2008, Kuopio.) Vrt. Tere Vadén 2006: Karhun nimi. Kuusi luentoa luonnosta. Tampere: 23º45, 63: ”Monet tutkijat ovat viime vuosikymmeninä esittäneet, että keräilijä-metsästäjä-kulttuurien ihmisten elämänlaatu esimerkiksi eliniän ja terveyden suhteen on ollut korkeampi kuin maanviljelysyhteiskuntien ihmisten. Tätä aineellisen elämänlaadun korkeatasoisuutta eivät selitä helpot olosuhteet.”

(Kuusikirjan (Like 2008) esseen ”Kuusen juuria” alaviite 13, jonka alkuosa on julkaistu Tapion pöydän kuvan kanssa blogissa Kuva ja sana )

Elämäkertatietoa

Jouni Tossavainen (s. 1958) on Kuopiossa asuva kirjailija, joka työskenteli Savon Sanomien kulttuuritoimittajana ja toimitussihteerinä vuoteen 2000.

 Vanhemmat: työmies Pauli Tossavainen ja Anja Tikkanen  

Koulutus:  ylioppilas 1977 Vesannon lukio,
humanististen tieteiden kandidaatti 1987 Tampereen yliopisto.  FM Jyväskylän yliopisto 2006  

Asuinpaikat:  Tervo-Vesanto -1977, Kuopio 1987-   

Harrastukset: kalastus ja valokuvaus   

Fiktiivinen henkilö, johon voisitte samaistua:  Herra Tossavainen  

Mieluisa paikka:  Maailmalla Jäämeren ranta, Camdenin lobsterisatama ja komilainen sauna, kotimaassa Isonkuusen juuri ja Kallaveden saari,
fantasiamaailmassa Faidroksen paratiisi.  

Kiehtova historiallinen henkilö tai aikakausi:  Vihtapaavo ja Marja-Liisa Vartio  

Asiat ja ilmiöt, jotka ärsyttävät:  "minä", ”aina”, ”aito” ja ”kaikki”

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Juoksijan testamentti. Runoja. Jyväskylä 1985. Gummerus. 84 sivua. (Huviksi ja hyödyksi.)
Kaksitoista kuvaa. Jyväskylä 1986. Gummerus. 56 sivua. Runoja.
Hevoskomppi. Jyväskylä 1988. Gummerus. 67 sivua. Runoja.
Metsännenä. Valokuvat tekijä. Kuopio 1990. Kustannuskiila. 63 sivua. Runoja.

Hakamono. Autoalan pikkujättiläinen. Helsinki 1992 Like. 79 sivua. Runoja.
Lentävä C. Novelleja. Helsinki 1994. Like. 120 sivua.
Arboreta. Helsinki 1995. Like. 64 sivua. Runoja.
Koirastähti. Ex-sukupolven romaani. Helsinki 1996. Like. 163 sivua.
Laani. Valitut puurunot 1985-1998. Helsinki 1998. Like. 159 sivua.
Kaikki hyvin. Tekstiviestit Kuopio – New York. Helsinki 2001. Like. 67 sivua. Runoja.
Kylmä marathon. (Urheilukirja). Helsinki 2002. Like. 238 sivua. Kertomuksia, novelleja.
Vihtapaavo. Helsinki 1999. Like. 229 sivua. Romaani.
Liiketoimintasuunnitelma. Helsinki 2004.Like.121 sivua. Runoja.
Euroopan omistajat. Helsinki 2004. Like. 335 sivua. Romaani.
Eskimobaari. Helsinki 2006. Like. 206 sivua. Romaani.
Kerro. Helsinki 2007. Like. 65 sivua.Runoja.
Kuusikirja. Helsinki 2008. Like. 216 sivua. Runoja.
Koulu : otteita nuoren opettajan päiväkirjasta. Helsinki 2009. Like. 270 sivua.
 Sivullisia, lyhytproosaa, Like 2011
Kesäpäivä, romaani, Like 2013
New Yorkin Lentävä suomalainen, romaani, Like 2014
Sininen torni, runoja, ntamo 2015  
Se mikä jäi sanomatta.  Sanomalehtirunoja, Palladium 2016  

Runoja ja novelleja kokoelmissa:
Olet täyttänyt ruumiini tulella (WSOY 2017), Katso pohjoista taivasta (Otava 2017), Maailma kotona (Lecti Book Studio 2016), Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi 2014), Nihil Interitin juhlakirja Muodonmuutoksia 2013, Poetiikka II (Savukeidas 2009), Futistarinoita (Like 2006), Lapsuuden joulu (Tammi 2005), Metsäpäiväkirja (Maahenki 2005), Parhaat lavarunot, Johdatus Poetry slamiin, osa 1 (Like 2003), Tänään täyttyy malja, runoja miehen elämästä (Katharos 2002), Sano, tuuli (heimo@runot 2002), Tervo vesirajan kartta (Tarina 2001), MaisemaGalleria Ympäristötaidetta Viitostiellä 2000–2001, Kulttuurin kääntöpiiri, 2000, Kuin sanakonsertto (Tammi 1989)

Kuunnelmat:
Lentävä suomalainen, YLE Radioteatteri 2016  Kerro, YLE Radioteatterin Ääniversumi 2007  Kaikki hyvin. Tekstiviestit Kuopio – New York, YLE Radioteatteri 2002  Libretto: Tori, Pasi Lyytikäisen pienoisooppera, Kuopio 2014

Käännöksiä mm.:
Englanniksi runoja kokoelmasta Kerro (2007) Karoliina Lummaan tutkimuksessa Kui trittitii! Finnish Avian Poetics (Humaniora 371) 2017 Unkariksi kuusi runoa Ex Symposion -lehdessä 2015, käännös Johanna Domokos  Saksaksi 6 runoa antologiassa Wie anders du bist. Miten olla toinen (ntamo 2013) käännös Stefan Moster  Englanniksi essee "Only the Outsider Knows How the Forest Speaks", Cahiers d'Etudes Hongroises et Finlandaises 19/2013 (L'Harmattan 2013), käännös Jack Rueter  Kiinaksi kaksi runoa, An Anthology of Poems Collected for the Fourth Edition of Qinghai Lake Poetry, 2013

Tekstinäyte

SE MIKÄ JÄI SANOMATTA

Mitä hienovaraisempi olin sitä
vaikeampi asia. Tosiseikat kal-
liita eilen, nyt kaikkien käsillä
niin halpoja että unohtaminen
kävi päätyöstä

siinä missä muistaminen. Jou-
lupukin varmuuden paikalla
ääretön mahdollisuus vailla

järjestyksen rauhoittavaa to-
tuutta.

Muinoin kun Jumala antoi neu-
voja kuusen enkeleille epäsel-
vyyksille ei jäänyt sijaa maja-
talossa. Jokainen hänen lahjansa
yhtä täydellinen totuus kuin Ai
Weiwei Vinin painama sana.

Olipa enkeli pukki tai painaja
täydellistä ihmisen kieltä ei
löydetty eikä keksitty; osa voi-
tiin poistaa sisällön juuri
kärsimättä. Mitä hienovirei-
sempi osani sitä vaikeampi sa-
noa ja vielä toinen kuuli mikä
oli kun jäi kertomatta näissä
runouden juhlissa.

Nimiruno kokoelmasta Se mikä jäi sanomatta. Sanomalehtirunoja (2016)