Rannela, Terhi
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Vesa Laura / Karisto
Elämäkertatietoa
- Rannela tarjoaa romaanissaan nuorille lukijoilleen myös feminismin abc:n. Voimakastahtoisten päähenkilöttäriensä kautta Korkealle ja kovaa pohtii terävästi muun muassa naisurheilijoihin kohdistettuja ulkonäkövaatimuksia ja journalismin seksismiä. Reija, Emilia ja Anni antavat piut paut kulutuskulttuurin ja MTV:n markkinoimille ulkonäkövaatimuksille." (Aamulehti 12.3.2005, Tiina Ahokas romaanista Korkealle ja kovaa)
synt. 1980 Outokummussa, asuu Tampereella
perhesuhteet: avoliitossa
opinnot, tutkinnot: FM Tampereen yliopistosta, myös yhteiskuntatieteiden yo
ammatti: kirjailija-toimittaja
sivutoimet: toimittaja (mm. Demi-lehti), sanataideopettaja, kriitikko
harrastukset: lukeminen, kirjoittaminen, kuntoilu, tamperelaiset kahvilat, divarit, feminismi, Madonna, elämästä nautiskelu..
Terhi Rannela on tamperelainen kirjailija-toimittaja-kriitikko, joka myös opettaa sanataidetta. Hän on kirjoittanut nuortenromaaneja ja mm. kirjallisen ilmaisun oppaan Kirjoita nuorille vuonna 2010.
Hänen esikoisromaaninsa on Puhdas valkoinen vuodelta 2004.
Omasta kirjailijan työstään ja sen lähtökohdista Terhi Rannela sanoo: "Kirjailijan työ on kutsumus, joka on seurannut minua pikkutytöstä asti. Kirjailijuutta ei voi valita, se valitsee sinut. En osaa muuta kuin kirjoittaa, joten vaihtoehtoja ei jää. Olen sivutoiminen kirjailija, joten joskus on kovan työn takana löytää aikaa kaunokirjoittamiselle. Kirjailijuus on minulle intohimoinen harrastus ja toivon, ettei siitä tule koskaan tervanjuontia."
Alkutuotantonsa romaaneista Terhi Rannela sanoo näin: " Puhdas valkoinen (2004) on rakas, koska se on esikoinen. Korkealle ja kovaa (2005) on rakas, koska sen tematiikka puhuttelee enemmän kuin esikoisen."
Puhdas valkoinen -romaani käsittelee mm. rasismia. Kirjan päähenkilönä on teini-ikäinen Reija Romanoff, joka pääsee kokeilemaan toimittajan ammattia työelämään tutustujana. "Teini-ikäisen Reijan ajatusmaailma tuntuu uskottavalta. Tärkeästä aiheesta tavallisen nuoren kielellä kirjoitettu romaani ei veriä seisauta, mutta antaa tuoreella tavalla ajattelemisen aihetta. Rannelan kieli on helppoa ja sulavaa, mailmankuva toiveikas ja raikas, ei kuitenkaan liian vaaleanpunainen." (Onnimanni 2004, 1 s. 8-9, Mervi Heikkilä).
Korkealle ja kovaa on jatkoa esikoiselle. Siitä on sanottu:" - - hillitysti särmikäs nuortenromaani. Viiniä juodaan, vanhemmille valehdellaan, seksiä harrastetaan ja kirosanoja käytetään - kohtuullisesti. Vaikka kiltteys ei ole kirjallisuudessa yksinomaan hyve, saa mielenkiintoista nuortenproosaa todistettavasti vielä tehtyä ilman huumehuuruisia ja inhorealistisia revittelyjä." (Aamulehti 12.3.2005, Tiina Ahokas)
Itselleen tärkeistä kirjailijoista Rannela kertoo: "Leena Lehtolainen on ollut yksi tärkeimmistä kannustajistani. Samoin Tuula Kallioniemi. Arvostan vahvoja naiskirjailijoita hyvin paljon. Mielikirjaa tai mielikirjailijaa on vaikea nimetä, sillä ne vaihtelevat melkein päivittäin. Minulla on koko ajan useita kirjoja kesken."
Suhdettaan Pirkanmaahan Rannela kommentoi: "Kyllä, olen kotiutunut Tampereelle niin hyvin, etten usko enää muuttavani muualle. Täällä on hyvä asua. Tampere on kotini."
Terhi Rannela kirjoittaa tällä hetkellä nuorille lukijoille. Omasta lukijakunnastaan ja lukemisen merkityksestä yleensä Terhi Rannela sanoo: "Nuoret ovat ihana lukijakunta. He ottavat kaiken tosissaan ja vakavasti, mutta esittävät myös pontevaa kritiikkiä. - - Kyllä kirja on kokonaan oma maailmansa. Vaikka kirja on kirjailijan kuvitelma, voi se saavuttaa ja useimmiten saavuttaa sellaisia lukijan tunnetiloja, joita ei millään muulla tavalla voisi saavuttaa. Kirjassa voidaan lukijalle myös esittää uudenlaisia elämisen malleja, ihmisiä ja tilanteita, joista nuori saa itselleen uutta elämisen pohjaa. Tähän minäkin kirjoissani pyrin. Koko ajan on kuitenkin keskeisintä, että nuori kokee olevansa tasa-arvoinen, vuorovaikutuksessa kirjan ja kirjailijan kanssa. Nuoria ei saa aliarvioida." (Kirjatyö 2005, 3, Jarmo Boberg)
synt. 1980 Outokummussa, asuu Tampereella
perhesuhteet: avoliitossa
opinnot, tutkinnot: FM Tampereen yliopistosta, myös yhteiskuntatieteiden yo
ammatti: kirjailija-toimittaja
sivutoimet: toimittaja (mm. Demi-lehti), sanataideopettaja, kriitikko
harrastukset: lukeminen, kirjoittaminen, kuntoilu, tamperelaiset kahvilat, divarit, feminismi, Madonna, elämästä nautiskelu..
Terhi Rannela on tamperelainen kirjailija-toimittaja-kriitikko, joka myös opettaa sanataidetta. Hän on kirjoittanut nuortenromaaneja ja mm. kirjallisen ilmaisun oppaan Kirjoita nuorille vuonna 2010.
Hänen esikoisromaaninsa on Puhdas valkoinen vuodelta 2004.
Omasta kirjailijan työstään ja sen lähtökohdista Terhi Rannela sanoo: "Kirjailijan työ on kutsumus, joka on seurannut minua pikkutytöstä asti. Kirjailijuutta ei voi valita, se valitsee sinut. En osaa muuta kuin kirjoittaa, joten vaihtoehtoja ei jää. Olen sivutoiminen kirjailija, joten joskus on kovan työn takana löytää aikaa kaunokirjoittamiselle. Kirjailijuus on minulle intohimoinen harrastus ja toivon, ettei siitä tule koskaan tervanjuontia."
Alkutuotantonsa romaaneista Terhi Rannela sanoo näin: " Puhdas valkoinen (2004) on rakas, koska se on esikoinen. Korkealle ja kovaa (2005) on rakas, koska sen tematiikka puhuttelee enemmän kuin esikoisen."
Puhdas valkoinen -romaani käsittelee mm. rasismia. Kirjan päähenkilönä on teini-ikäinen Reija Romanoff, joka pääsee kokeilemaan toimittajan ammattia työelämään tutustujana. "Teini-ikäisen Reijan ajatusmaailma tuntuu uskottavalta. Tärkeästä aiheesta tavallisen nuoren kielellä kirjoitettu romaani ei veriä seisauta, mutta antaa tuoreella tavalla ajattelemisen aihetta. Rannelan kieli on helppoa ja sulavaa, mailmankuva toiveikas ja raikas, ei kuitenkaan liian vaaleanpunainen." (Onnimanni 2004, 1 s. 8-9, Mervi Heikkilä).
Korkealle ja kovaa on jatkoa esikoiselle. Siitä on sanottu:" - - hillitysti särmikäs nuortenromaani. Viiniä juodaan, vanhemmille valehdellaan, seksiä harrastetaan ja kirosanoja käytetään - kohtuullisesti. Vaikka kiltteys ei ole kirjallisuudessa yksinomaan hyve, saa mielenkiintoista nuortenproosaa todistettavasti vielä tehtyä ilman huumehuuruisia ja inhorealistisia revittelyjä." (Aamulehti 12.3.2005, Tiina Ahokas)
Itselleen tärkeistä kirjailijoista Rannela kertoo: "Leena Lehtolainen on ollut yksi tärkeimmistä kannustajistani. Samoin Tuula Kallioniemi. Arvostan vahvoja naiskirjailijoita hyvin paljon. Mielikirjaa tai mielikirjailijaa on vaikea nimetä, sillä ne vaihtelevat melkein päivittäin. Minulla on koko ajan useita kirjoja kesken."
Suhdettaan Pirkanmaahan Rannela kommentoi: "Kyllä, olen kotiutunut Tampereelle niin hyvin, etten usko enää muuttavani muualle. Täällä on hyvä asua. Tampere on kotini."
Terhi Rannela kirjoittaa tällä hetkellä nuorille lukijoille. Omasta lukijakunnastaan ja lukemisen merkityksestä yleensä Terhi Rannela sanoo: "Nuoret ovat ihana lukijakunta. He ottavat kaiken tosissaan ja vakavasti, mutta esittävät myös pontevaa kritiikkiä. - - Kyllä kirja on kokonaan oma maailmansa. Vaikka kirja on kirjailijan kuvitelma, voi se saavuttaa ja useimmiten saavuttaa sellaisia lukijan tunnetiloja, joita ei millään muulla tavalla voisi saavuttaa. Kirjassa voidaan lukijalle myös esittää uudenlaisia elämisen malleja, ihmisiä ja tilanteita, joista nuori saa itselleen uutta elämisen pohjaa. Tähän minäkin kirjoissani pyrin. Koko ajan on kuitenkin keskeisintä, että nuori kokee olevansa tasa-arvoinen, vuorovaikutuksessa kirjan ja kirjailijan kanssa. Nuoria ei saa aliarvioida." (Kirjatyö 2005, 3, Jarmo Boberg)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muuta:
Apua! Mitä mä sanon: sanoja hankaliin tilanteisiin / yhdessä Elina Kujalan kanssa (2006)
Esikoiskirjailija kohtaa kirjailijan : Pentinkulman esikoiskirjailijaseminaari 20 vuotta / toim. Jussi Ojajärvi (2006) sis. Rannelan artikkelin Sisaret sanassa (tehty yhdessä Paula Havasteen kanssa)
Apua! Mitä mä sanon: sanoja hankaliin tilanteisiin / yhdessä Elina Kujalan kanssa (2006)
Esikoiskirjailija kohtaa kirjailijan : Pentinkulman esikoiskirjailijaseminaari 20 vuotta / toim. Jussi Ojajärvi (2006) sis. Rannelan artikkelin Sisaret sanassa (tehty yhdessä Paula Havasteen kanssa)
Kirjoita nuorille (2010)
Tekstinäyte
Ote teoksesta Taivaan tuuliin (2007)
Aura seisoo vanhan koulunsa portailla. Seiniin on vuosien saatossa maalattu uusi väri, mutta muuten rakennus näyttää entiseltä. Aura haluaa tietää, miltä kaikki näyttää ja painaa mieleensä viimeisetkin yksityiskohdat. Juhlasalien tuolien värin, vihreän esiripun pinttyneen tuoksun, tahrat ikkunoissa, kuluneen lattian.
Talo on yli neljäkymmentä vuotta vanha rakennus, ruma ja litistynyt kuin Stalinin aikainen pahvilaatikko, jonka päälle on astuttu likaisella kalossilla. Ei näytä lainkaan pirteältä ala-asteelta, jossa lapset nauravat ja oppivat uusia asioita joka päivä. Kaupunkilaiset puhuvat koulun vähäeleisestä tyylikkyydestä, sillä rakennuksen on suunnitellut joku kuuluisa, mutta Aura on eri mieltä. Hän kaipaa suoria sanoja välttelevien kiertoilmaisujen sijaan. Ruma on rumaa, piste.
Kaikkialla on jo valmiiksi tuhkanharmaata, syksyistä ja utuista. Aura toisi kaupunkiin sen kaipaaman valonleimahduksen. Entäpä kynttiläsaattue jälkeenpäin, se näyttäisi kauniilta ja pysäyttävältä. Kuin kymmenet syyllistävät silmäparit, jotka tuijottaisivat lasittuneina eteensä. Kuolleiden lasten silmät.
Aura seisoo vanhan koulunsa portailla. Seiniin on vuosien saatossa maalattu uusi väri, mutta muuten rakennus näyttää entiseltä. Aura haluaa tietää, miltä kaikki näyttää ja painaa mieleensä viimeisetkin yksityiskohdat. Juhlasalien tuolien värin, vihreän esiripun pinttyneen tuoksun, tahrat ikkunoissa, kuluneen lattian.
Talo on yli neljäkymmentä vuotta vanha rakennus, ruma ja litistynyt kuin Stalinin aikainen pahvilaatikko, jonka päälle on astuttu likaisella kalossilla. Ei näytä lainkaan pirteältä ala-asteelta, jossa lapset nauravat ja oppivat uusia asioita joka päivä. Kaupunkilaiset puhuvat koulun vähäeleisestä tyylikkyydestä, sillä rakennuksen on suunnitellut joku kuuluisa, mutta Aura on eri mieltä. Hän kaipaa suoria sanoja välttelevien kiertoilmaisujen sijaan. Ruma on rumaa, piste.
Kaikkialla on jo valmiiksi tuhkanharmaata, syksyistä ja utuista. Aura toisi kaupunkiin sen kaipaaman valonleimahduksen. Entäpä kynttiläsaattue jälkeenpäin, se näyttäisi kauniilta ja pysäyttävältä. Kuin kymmenet syyllistävät silmäparit, jotka tuijottaisivat lasittuneina eteensä. Kuolleiden lasten silmät.
Lähteitä ja viittauksia
Ahokas, Tiina - arv. teoksesta Korkealle ja kovaa, Aamulehti 12.3.2005
Boberg, Jarmo - haastattelu, Kirjatyö 2005, 3
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2009.
Kuva: Suvi Roiko