Rannela, Terhi

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Vesa Laura / Karisto

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

vitsit ja kaskut

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Kirjailijan työ on työ muiden joukossa, enkä pidä sen glorifioinnista. Onneksi se sattuu kuitenkin olemaan unelma-ammattini. Olen kirjoittanut niin kauan kuin olen osannut. Ala-asteella täytin A5-kokoisia ruutuvihkoja tarinoillani. Kymmenvuotiaana kirjoitin Hadrianus Mole -pastisseja lyijykynällä.

Teininä aloin suhtautua kirjoittamiseen "kunnianhimoisesti". Kirjoitin runoja, novelleja ja nuortenproosaa ja uskalsin jopa tarjota tekstejäni kustantajille - huonolla menestyksellä tietenkin. Minulla on vino pino hylkäyskirjeitä, joihin nyt jo osaan suhtautua lempeästi. Aina hylkäyskirjeen saatuani päätin lopettaa kirjoittamisen, mutta aloitinkin uuden tarinan heti seuraavana päivänä.

Olin 23-vuotias, kun esikoisnuortenkirjani Puhdas valkoinen julkaistiin. Ensimmäinen kirjani käsittelee rasismia, toinen nuortenkirjani Korkealle ja kovaa urheilumaailmaa, tyttöjen ulkonäköpaineita ja suorittamista ja kolmas kirjani Taivaan tuuliin koulukiusaamisen äärimmäisiä seurauksia ja terrorismia.

Ensimmäiset kirjani ovat nuortenromaaneja, mutta haluan kirjoittaa kaikenikäisille. Lapsille, nuorille ja aikuisille. Vakavaa ja hauskaa. Romaaneja, näytelmiä, esseitä, ehkäpä proosarunoa, kuka tietää. Haluan pitää tulevaisuudessa mahdollisimman monta ovea auki ja kokeilla eri lajeja. Romaanien lisäksi kirjoitan paljon lehtijuttuja ja kirja-arvosteluja. Bloggaan melkein joka päivä ystävieni kanssa salasanan takana olevassa nettipäiväkirjassani, josta on tullut henkireikäni. Julkisesti nettikirjoitan Grafomaniassa, joka on kuuden kirjailijan yhteinen kirjallisuusblogi.

Makuasioita:

Olen kirjojen ja elokuvien suurkuluttaja. Liian usein olen nenä kiinni kirjassa tai ruudussa.
Listaan kirjoja, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen. Lista tosin elää ja vaihtelee joka päivä, mutta valitsen tällä kertaa nämä.

Natalie Goldberg: Luihin ja ytimiin.
Palaan Goldbergin sanataideoppaisiin aina, kun oma teksti alkaa takkuilla (kirjat ovatkin hiirenkorvilla...). Innostaa jokaisella lukukerralla.

Margaret Atwood: Orjattaresi.
Dystopia tulevaisuuden naisia alistavasta yhteiskunnasta, joka tuntuu viiltävän todelta jo nyt. Atwood on yksi lempikirjailijoistani. Taitava ja kyseenalaistava.

Isabel Allende: Henkien talo.
Allenden rikas, aistivoimainen kieli ja vahvat henkilöhahmot lumoavat. Allenden kirjojen parissa saa nautiskella. Rikollisen hyvää kieltä!

Christian Jungersen: Poikkeus säännöstä.
Tämän kirjan olisin halunnut kirjoittaa. Piinallinen työpaikkakuvaus naisyhteisöstä, joka tutkii työkseen ihmisoikeuksia ja kiduttamista - ja alkaakin itse piinata erästä työntekijää.

Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja.
Ajaton ja tärkeä puheenvuoro vainottujen puolesta.

Mohsin Hamid: Fundamentalisti vastoin tahtoaan.
Kuka on terroristi ja miksi? Piinaavaa ajankuvaa 2000-luvulta.

Virginia Woolf: Oma huone.
"Naisella pitää olla omaa rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa." Kuulostaa itsestäänselvältä 2000-luvun Suomessa, mutta joskus ammatillinen minänsä täytyy ravistella hereille.

L.M.Montgomery: Anna- ja Runotyttö-kirjat.
Miten kirjailijaksi kasvetaan? Kun haluaa romantisoida kirjoittamista, Montgomeryn tyttökirjat irrottavat korkokengät hetkeksi arjesta.

Stephen King: Kirjoittamisesta.
Kuten palaan Goldbergiin, palaan myös Kingin kirjoittamisoppaaseen. Konkareilla on paljon hyödyllisiä vinkkejä.

Lewis Carroll: Liisa ihmemaassa.
Lapsuuteni ehdoton suosikkikirja, joka pitää pihdeissään kaikenikäisenä. Ylistys lapsuudelle ja mielikuvitukselle.

Elämäkertatietoa

- Rannela tarjoaa romaanissaan nuorille lukijoilleen myös feminismin abc:n. Voimakastahtoisten päähenkilöttäriensä kautta Korkealle ja kovaa pohtii terävästi muun muassa naisurheilijoihin kohdistettuja ulkonäkövaatimuksia ja journalismin seksismiä. Reija, Emilia ja Anni antavat piut paut kulutuskulttuurin ja MTV:n markkinoimille ulkonäkövaatimuksille." (Aamulehti 12.3.2005, Tiina Ahokas romaanista Korkealle ja kovaa)


synt. 1980 Outokummussa, asuu Tampereella
perhesuhteet: avoliitossa
opinnot, tutkinnot: FM Tampereen yliopistosta, myös yhteiskuntatieteiden yo
ammatti: kirjailija-toimittaja
sivutoimet: toimittaja (mm. Demi-lehti), sanataideopettaja, kriitikko

harrastukset: lukeminen, kirjoittaminen, kuntoilu, tamperelaiset kahvilat, divarit, feminismi, Madonna, elämästä nautiskelu..

Terhi Rannela on tamperelainen kirjailija-toimittaja-kriitikko, joka myös opettaa sanataidetta. Hän on kirjoittanut nuortenromaaneja ja mm. kirjallisen ilmaisun oppaan Kirjoita nuorille vuonna 2010.
Hänen esikoisromaaninsa on Puhdas valkoinen vuodelta 2004.

Omasta kirjailijan työstään ja sen lähtökohdista Terhi Rannela sanoo: "Kirjailijan työ on kutsumus, joka on seurannut minua pikkutytöstä asti. Kirjailijuutta ei voi valita, se valitsee sinut. En osaa muuta kuin kirjoittaa, joten vaihtoehtoja ei jää. Olen sivutoiminen kirjailija, joten joskus on kovan työn takana löytää aikaa kaunokirjoittamiselle. Kirjailijuus on minulle intohimoinen harrastus ja toivon, ettei siitä tule koskaan tervanjuontia."

Alkutuotantonsa romaaneista Terhi Rannela sanoo näin: " Puhdas valkoinen (2004) on rakas, koska se on esikoinen. Korkealle ja kovaa (2005) on rakas, koska sen tematiikka puhuttelee enemmän kuin esikoisen."
Puhdas valkoinen -romaani käsittelee mm. rasismia. Kirjan päähenkilönä on teini-ikäinen Reija Romanoff, joka pääsee kokeilemaan toimittajan ammattia työelämään tutustujana. "Teini-ikäisen Reijan ajatusmaailma tuntuu uskottavalta. Tärkeästä aiheesta tavallisen nuoren kielellä kirjoitettu romaani ei veriä seisauta, mutta antaa tuoreella tavalla ajattelemisen aihetta. Rannelan kieli on helppoa ja sulavaa, mailmankuva toiveikas ja raikas, ei kuitenkaan liian vaaleanpunainen." (Onnimanni 2004, 1 s. 8-9, Mervi Heikkilä).

Korkealle ja kovaa on jatkoa esikoiselle. Siitä on sanottu:" - - hillitysti särmikäs nuortenromaani. Viiniä juodaan, vanhemmille valehdellaan, seksiä harrastetaan ja kirosanoja käytetään - kohtuullisesti. Vaikka kiltteys ei ole kirjallisuudessa yksinomaan hyve, saa mielenkiintoista nuortenproosaa todistettavasti vielä tehtyä ilman huumehuuruisia ja inhorealistisia revittelyjä." (Aamulehti 12.3.2005, Tiina Ahokas)

Itselleen tärkeistä kirjailijoista Rannela kertoo: "Leena Lehtolainen on ollut yksi tärkeimmistä kannustajistani. Samoin Tuula Kallioniemi. Arvostan vahvoja naiskirjailijoita hyvin paljon. Mielikirjaa tai mielikirjailijaa on vaikea nimetä, sillä ne vaihtelevat melkein päivittäin. Minulla on koko ajan useita kirjoja kesken."

Suhdettaan Pirkanmaahan Rannela kommentoi: "Kyllä, olen kotiutunut Tampereelle niin hyvin, etten usko enää muuttavani muualle. Täällä on hyvä asua. Tampere on kotini."

Terhi Rannela kirjoittaa tällä hetkellä nuorille lukijoille. Omasta lukijakunnastaan ja lukemisen merkityksestä yleensä Terhi Rannela sanoo: "Nuoret ovat ihana lukijakunta. He ottavat kaiken tosissaan ja vakavasti, mutta esittävät myös pontevaa kritiikkiä. - - Kyllä kirja on kokonaan oma maailmansa. Vaikka kirja on kirjailijan kuvitelma, voi se saavuttaa ja useimmiten saavuttaa sellaisia lukijan tunnetiloja, joita ei millään muulla tavalla voisi saavuttaa. Kirjassa voidaan lukijalle myös esittää uudenlaisia elämisen malleja, ihmisiä ja tilanteita, joista nuori saa itselleen uutta elämisen pohjaa. Tähän minäkin kirjoissani pyrin. Koko ajan on kuitenkin keskeisintä, että nuori kokee olevansa tasa-arvoinen, vuorovaikutuksessa kirjan ja kirjailijan kanssa. Nuoria ei saa aliarvioida." (Kirjatyö 2005, 3, Jarmo Boberg)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Muuta:

Apua! Mitä mä sanon: sanoja hankaliin tilanteisiin / yhdessä Elina Kujalan kanssa (2006)
Esikoiskirjailija kohtaa kirjailijan : Pentinkulman esikoiskirjailijaseminaari 20 vuotta / toim. Jussi Ojajärvi (2006) sis. Rannelan artikkelin Sisaret sanassa (tehty yhdessä Paula Havasteen kanssa)
Kirjoita nuorille (2010)

Tekstinäyte

Ote teoksesta Taivaan tuuliin (2007)

Aura seisoo vanhan koulunsa portailla. Seiniin on vuosien saatossa maalattu uusi väri, mutta muuten rakennus näyttää entiseltä. Aura haluaa tietää, miltä kaikki näyttää ja painaa mieleensä viimeisetkin yksityiskohdat. Juhlasalien tuolien värin, vihreän esiripun pinttyneen tuoksun, tahrat ikkunoissa, kuluneen lattian.

Talo on yli neljäkymmentä vuotta vanha rakennus, ruma ja litistynyt kuin Stalinin aikainen pahvilaatikko, jonka päälle on astuttu likaisella kalossilla. Ei näytä lainkaan pirteältä ala-asteelta, jossa lapset nauravat ja oppivat uusia asioita joka päivä. Kaupunkilaiset puhuvat koulun vähäeleisestä tyylikkyydestä, sillä rakennuksen on suunnitellut joku kuuluisa, mutta Aura on eri mieltä. Hän kaipaa suoria sanoja välttelevien kiertoilmaisujen sijaan. Ruma on rumaa, piste.

Kaikkialla on jo valmiiksi tuhkanharmaata, syksyistä ja utuista. Aura toisi kaupunkiin sen kaipaaman valonleimahduksen. Entäpä kynttiläsaattue jälkeenpäin, se näyttäisi kauniilta ja pysäyttävältä. Kuin kymmenet syyllistävät silmäparit, jotka tuijottaisivat lasittuneina eteensä. Kuolleiden lasten silmät.

Lähteitä ja viittauksia

Heikkilä, Mervi - arvostelu teoksesta Puhdas valkoinen, Onnimanni 2004, 1 s. 8-9
Ahokas, Tiina - arv. teoksesta Korkealle ja kovaa, Aamulehti 12.3.2005
Boberg, Jarmo - haastattelu, Kirjatyö 2005, 3
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2009.

Kuva: Suvi Roiko