Koskela, Tauno
Elämäkertatietoa
Kansakoulunopettaja Jyväskylän Kasvatustieteellinen korkeakoulu 1943
Fil. kand. Turun yliopisto 1956
Opettajana Rauman seminaarin harjoituskoulussa 1946-56
Rauman tyttölyseossa 1956-64
Äidinkielen lehtorina Rauman seminaarissa 1964-72
Didaktiikan lehtori Rauman opettajankoulutuslaitoksessa 1972-79
Palkinnot:
WSOY:n kirjallisen säätiön palkinto 1949
Nortamo-mitali 1957
Nortamon 100-vuotispalkinto 1960
Satakunnan kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 1980
Fil. kand. Turun yliopisto 1956
Opettajana Rauman seminaarin harjoituskoulussa 1946-56
Rauman tyttölyseossa 1956-64
Äidinkielen lehtorina Rauman seminaarissa 1964-72
Didaktiikan lehtori Rauman opettajankoulutuslaitoksessa 1972-79
Palkinnot:
WSOY:n kirjallisen säätiön palkinto 1949
Nortamo-mitali 1957
Nortamon 100-vuotispalkinto 1960
Satakunnan kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 1980
Tekstinäyte
Mnää luule, ett ulgseorkundlaisep - paitt porilaiset - tykkävä, että me raumlaise ole lemppjäluandost väkki ja ett kaikengaldane riit ja tapplus o anathema ja maranatha, ko o raumlaisist kysymys. Suutta kyll nii ollakki. Mutt vaa sillon, go mes saa ollk kesknäs. Meit o nii hiuka - ei kaikill ols suatt stää onni, ett olis saanns syntty raumlaiseks - ja me ole niingo yht huusholli. Tiätystengi mes silloin dällö rähisen doinen doisellen niingo sisaruksep pruukkava. Semnen guulu asjaha. Semne friska vaa ja anda uutt faartti. Mutt oikke lailnen dapplus ja vihambito, semnen daita todestakki ol harvnaist Raumall.
Mutt varjel meit, jos joku kara meijän gimppun ja meina tehd jottalaj evervaltta! Sillo me anna hänells semsep pyhke, etei hän lissä pyyd.
Tiädättäk, kui engelsmannin gäve, ko hän muina nokk pystös seilas Raumall ja meinas haminas pannp palaman gaikk laeva ja möljä ja makasiini? Kaupunglaise meniväp pyssynes händ vasta ja engelsmannillt tul turkasen gova kiiru takasi laevoihis. Sillaill oikkem, bakki hän joudus ottama ja siäld kaukka mereld hän sitt kanunattes kans ammuskel aikas - mutt ei vaa uskaldannt tullk kaupunkkihi, vaikk häne miäles kovasten dek.
Semssi poikki raumlaise olivas sillo. Ja me nuaremas saa olt ylppjöi heist. Mutt stää sama henkki o viäläkkin, dotisestakko stää o ja pali ongi!
(Ote pakinasta Raumlaist sotta; Lapskoussi: valikoituja suunavauksia 1960)
Tiädättäk, kui engelsmannin gäve, ko hän muina nokk pystös seilas Raumall ja meinas haminas pannp palaman gaikk laeva ja möljä ja makasiini? Kaupunglaise meniväp pyssynes händ vasta ja engelsmannillt tul turkasen gova kiiru takasi laevoihis. Sillaill oikkem, bakki hän joudus ottama ja siäld kaukka mereld hän sitt kanunattes kans ammuskel aikas - mutt ei vaa uskaldannt tullk kaupunkkihi, vaikk häne miäles kovasten dek.
Semssi poikki raumlaise olivas sillo. Ja me nuaremas saa olt ylppjöi heist. Mutt stää sama henkki o viäläkkin, dotisestakko stää o ja pali ongi!
(Ote pakinasta Raumlaist sotta; Lapskoussi: valikoituja suunavauksia 1960)
Lähteitä ja viittauksia
Pilot-kustannus 2006
Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. Toim. Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo. WSOY 1947