Kilpi, Eeva
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Veikko Somerpuro / WSOY
Elämäkertatietoa
o.s. Salo
Opinnot:
filosofian kandidaatti Helsingin yliopistosta 1953
Palkinnot:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1968, 1974, 1984
Pro Finlandia -mitali 1974
Runeberg-palkinto 1990 (Talvisodan aika)
Alfred Kordelinin tunnustuspalkinto 1999
Karjala-palkinto 2001 (Rajattomuuden aika)
Opinnot:
filosofian kandidaatti Helsingin yliopistosta 1953
Palkinnot:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1968, 1974, 1984
Pro Finlandia -mitali 1974
Runeberg-palkinto 1990 (Talvisodan aika)
Alfred Kordelinin tunnustuspalkinto 1999
Karjala-palkinto 2001 (Rajattomuuden aika)
Kiitos kirjasta -mitali 2002 (Rajattomuuden aika)
Suomen Kirjailijaliiton tunnuspalkinto 2007
- - -
Luonnehdinta
Eteläsavolaisessa metsämökissä kesäkaudet asuvan ja kirjoittavan Eeva Kilven tuotannon kasvualustana on ollut mennyt maailma, hänen lapsuutensa Karjala. Luonnolla ja erityisesti naisen ja naiseuden kriisien kuvauksella on keskeinen sija hänen tuotannossaan, joka koostuu runoista ja ennen kaikkea proosasta. Eeva Kilven tekstissä ja tematiikassa myös eroottiset tunteet ja seksuaalisen minän kokemukset ovat näkyvästi esillä.
Faktaa
Eeva Kilpi syntyi 18.2.1928 Hiitolassa Karjalassa puuliikemiehen tyttärenä. Perhe joutui kokemaan sotien evakkomatkat. Ylioppilaaksi Eeva Kilpi kirjoitti Imatran yhteiskoulusta vuonna 1946. Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa mm. englantilaista filologiaa, estetiikkaa ja kirjallisuutta. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1953 ja toimi lyhyen aikaa englannin kielen opettajana Helsingissä. Vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1959. Hän on kirjoittanut yli kolmekymmentä teosta, sekä runoja että proosaa.
Vuosina 1949 - 1966 Eeva Kilpi oli naimisissa FM Mikko Kilven kanssa. Avioliitosta syntyi kolme poikaa.
Eeva Kilpi asuu Helsingissä.
Kirjailijaura
Eeva Kilven isä oli intohimoinen lukija ja tartutti tämän myös tyttäreensä, joka oppi jo varhain pitämään kertomuksista ja novelleista. Lasten ollessa pieniä Eeva Kilpi alkoi kirjoittaa kertomuksia omasta lapsuudestaan. Niitten pohjalta muotoutui hänen esikoisteoksensa Noidanlukko, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1959. Tuohon aikaan hänen ohjaajanaan toimi aviopuoliso, kirjailija, kustannusvirkailija Mikko Kilpi, joka toimitti käsikirjoitukset kustantamoon. Eeva Kilven laajan tuotannon keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet evakkokarjalaisuus, luonto ja ihmissuhteet, joita hän käsittelee niin proosateksteissään kuin runoissaankin. Hänen kieleensä on vaikuttanut karjalanmurre. Etelä-Savossa asuessaan Kilpi on kuvannut erityisesti metsäluontoa ja ollut sen voimallinen puolestapuhuja.
”Erityinen `metsän lahja` ovat minulle olleet runoni, joita yllättäen alkoi syntyä lapuille proosan kirjoittamisen ohella torppani hiljaisuudessa”, Eeva Kilpi toteaa.
Naisena olemista ja naisen itsenäistymispyrkimyksiä Kilpi kuvaa useissa eroottissävytteisissä teoksissaan, joista kuuluisin on useille kielille käännetty romaani Tamara (1972).
(Etelä-Savon kirjailijat)
Suomen Kirjailijaliiton tunnuspalkinto 2007
- - -
Luonnehdinta
Eteläsavolaisessa metsämökissä kesäkaudet asuvan ja kirjoittavan Eeva Kilven tuotannon kasvualustana on ollut mennyt maailma, hänen lapsuutensa Karjala. Luonnolla ja erityisesti naisen ja naiseuden kriisien kuvauksella on keskeinen sija hänen tuotannossaan, joka koostuu runoista ja ennen kaikkea proosasta. Eeva Kilven tekstissä ja tematiikassa myös eroottiset tunteet ja seksuaalisen minän kokemukset ovat näkyvästi esillä.
Faktaa
Eeva Kilpi syntyi 18.2.1928 Hiitolassa Karjalassa puuliikemiehen tyttärenä. Perhe joutui kokemaan sotien evakkomatkat. Ylioppilaaksi Eeva Kilpi kirjoitti Imatran yhteiskoulusta vuonna 1946. Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa mm. englantilaista filologiaa, estetiikkaa ja kirjallisuutta. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1953 ja toimi lyhyen aikaa englannin kielen opettajana Helsingissä. Vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1959. Hän on kirjoittanut yli kolmekymmentä teosta, sekä runoja että proosaa.
Vuosina 1949 - 1966 Eeva Kilpi oli naimisissa FM Mikko Kilven kanssa. Avioliitosta syntyi kolme poikaa.
Eeva Kilpi asuu Helsingissä.
Kirjailijaura
Eeva Kilven isä oli intohimoinen lukija ja tartutti tämän myös tyttäreensä, joka oppi jo varhain pitämään kertomuksista ja novelleista. Lasten ollessa pieniä Eeva Kilpi alkoi kirjoittaa kertomuksia omasta lapsuudestaan. Niitten pohjalta muotoutui hänen esikoisteoksensa Noidanlukko, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1959. Tuohon aikaan hänen ohjaajanaan toimi aviopuoliso, kirjailija, kustannusvirkailija Mikko Kilpi, joka toimitti käsikirjoitukset kustantamoon. Eeva Kilven laajan tuotannon keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet evakkokarjalaisuus, luonto ja ihmissuhteet, joita hän käsittelee niin proosateksteissään kuin runoissaankin. Hänen kieleensä on vaikuttanut karjalanmurre. Etelä-Savossa asuessaan Kilpi on kuvannut erityisesti metsäluontoa ja ollut sen voimallinen puolestapuhuja.
”Erityinen `metsän lahja` ovat minulle olleet runoni, joita yllättäen alkoi syntyä lapuille proosan kirjoittamisen ohella torppani hiljaisuudessa”, Eeva Kilpi toteaa.
Naisena olemista ja naisen itsenäistymispyrkimyksiä Kilpi kuvaa useissa eroottissävytteisissä teoksissaan, joista kuuluisin on useille kielille käännetty romaani Tamara (1972).
(Etelä-Savon kirjailijat)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Ihmisen ääni, WSOY 1976.
Kotileikki ja muita novelleja. Ennenkuulumattomat-äänitesarjaan kuuluvalla kasetilla on kolme novellia kokoelmasta Noidanlukko: 'Kotileikki', 'Johannes' ja 'Isä'. Lukija on Ritva Vepsä (WSOY 1988).
Rauhaa ja kasviksia. Teoksessa Äiti meitä hyvin ruokki. Muistoja ja reseptejä (Kääntöpiiri 1994).
Kotileikki ja muita novelleja. Ennenkuulumattomat-äänitesarjaan kuuluvalla kasetilla on kolme novellia kokoelmasta Noidanlukko: 'Kotileikki', 'Johannes' ja 'Isä'. Lukija on Ritva Vepsä (WSOY 1988).
Rauhaa ja kasviksia. Teoksessa Äiti meitä hyvin ruokki. Muistoja ja reseptejä (Kääntöpiiri 1994).
Videot
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia sotakirjailijoita. Toim. Kari-Otso Nevaluoma. BTJ, 2001.