Kiljander, Robert
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Robert Kiljander, 1877 - 1878. Nyblin Daniel. Museoviraston kuvakokoelmat.
Elämäkertatietoa
Vanhemmat
rovasti Karl Mårten (Kaarle Martti) Kiljander ja Helena Sofia Frosterus
Puoliso
Olga Dunajeff 1878-1905, kuollut
Koulutus
Kuopion lukio 1867-1871
Asuinpaikat
Lapinlahti 1848-1852, Kuopio 1852-1876
- - -
Robert Kiljander (1848–1924) on jyväskyläläinen draamakirjailija, joka loi perustan seuranäytelmälle ja pikkukaupunkiaiheiselle näytelmälle. Hän kuvaa vauhdikkaissa komedioissaan ironisesti pikkuvirkamiehiä ja porvareita. Kaksi ensimmäistä teostaan Kiljander kirjoitti ruotsiksi, muut suomeksi.
Kiljanderin tuotanto osuu Aleksis Kiven jälkeiseen aikaan, jona Suomen kirjallisuus kehittyi ja monipuolistui. Helsingin Suomalaisen teatterin laajeneminen synnytti maassa teatteri-innon, ja tarvittiin uusia kotimaisia draamoja.
Draamakirjailijaksi
Kiljanderin lapsuuskodissa harrastettiin kirjallisuutta: pappissukua oleva kirkkoherraisä suomensi opettajansa Runebergin teoksia. Lukio- opintojen jälkeen Robert Kiljander meni työhön postiin, jonka palveluksessa hän toimi Jyväskylässäkin.
Kouluaikana aloittamaansa kirjoittelua Kiljander jatkoi Jyväskylässä, jossa kirjallisuutta arvostettiin ja joka oli opettajaseminaarin ansiosta sisämaan sivistyskeskus. Suomalaisen teatterin vierailu syvensi Kiljanderin kiinnostusta näyttämötaiteeseen, samoin yhteistyö Minna Canthin kanssa. Hän suomensi Kiljanderin esikoisteoksen Mestarin nuuskarasian (Giftermålsannonsen). Toinen kannustaja oli Kaarlo Bergbom, joka otti näytelmän pääkaupunkiin, Suomalaiseen teatteriin. Kiljanderin komedioita oli Suomalaisen teatterin kiertueohjelmissakin, ja ne ovat pysyneet pitkään suosittuina esim. harrastajateattereissa. Sanny Kortmanin koulun elokuvaversio on Suomi-filmin klassikko.
Arkista elämänmenoa kuvaavissa Kiljanderin huvinäytelmissä on taitavaa replikointia sekä henkilö- ja tilannekomiikka. Ajankritiikki on purevaa huvinäytelmissä Amalia ystävämme, Postikonttorissa ja Sanny Kortmanin koulu. Virkamiesten pikkumaisuus, tärkeily ja auttamaton vanhakantaisuus haittaavat järkevää asiainhoitoa.
Kiljander on kotimaisen draaman klassikko, ja hänen merkityksensä on siinä, että hän eräiden muiden kanssa vakiinnutti Suomeen huvinäytelmän. Pienoishumoristina ja pikkukaupungin kuvaajana hän loi perustan, jolta toiset jatkoivat.
Katriina Kajannes
rovasti Karl Mårten (Kaarle Martti) Kiljander ja Helena Sofia Frosterus
Puoliso
Olga Dunajeff 1878-1905, kuollut
Koulutus
Kuopion lukio 1867-1871
Asuinpaikat
Lapinlahti 1848-1852, Kuopio 1852-1876
- - -
Robert Kiljander (1848–1924) on jyväskyläläinen draamakirjailija, joka loi perustan seuranäytelmälle ja pikkukaupunkiaiheiselle näytelmälle. Hän kuvaa vauhdikkaissa komedioissaan ironisesti pikkuvirkamiehiä ja porvareita. Kaksi ensimmäistä teostaan Kiljander kirjoitti ruotsiksi, muut suomeksi.
Kiljanderin tuotanto osuu Aleksis Kiven jälkeiseen aikaan, jona Suomen kirjallisuus kehittyi ja monipuolistui. Helsingin Suomalaisen teatterin laajeneminen synnytti maassa teatteri-innon, ja tarvittiin uusia kotimaisia draamoja.
Draamakirjailijaksi
Kiljanderin lapsuuskodissa harrastettiin kirjallisuutta: pappissukua oleva kirkkoherraisä suomensi opettajansa Runebergin teoksia. Lukio- opintojen jälkeen Robert Kiljander meni työhön postiin, jonka palveluksessa hän toimi Jyväskylässäkin.
Kouluaikana aloittamaansa kirjoittelua Kiljander jatkoi Jyväskylässä, jossa kirjallisuutta arvostettiin ja joka oli opettajaseminaarin ansiosta sisämaan sivistyskeskus. Suomalaisen teatterin vierailu syvensi Kiljanderin kiinnostusta näyttämötaiteeseen, samoin yhteistyö Minna Canthin kanssa. Hän suomensi Kiljanderin esikoisteoksen Mestarin nuuskarasian (Giftermålsannonsen). Toinen kannustaja oli Kaarlo Bergbom, joka otti näytelmän pääkaupunkiin, Suomalaiseen teatteriin. Kiljanderin komedioita oli Suomalaisen teatterin kiertueohjelmissakin, ja ne ovat pysyneet pitkään suosittuina esim. harrastajateattereissa. Sanny Kortmanin koulun elokuvaversio on Suomi-filmin klassikko.
Arkista elämänmenoa kuvaavissa Kiljanderin huvinäytelmissä on taitavaa replikointia sekä henkilö- ja tilannekomiikka. Ajankritiikki on purevaa huvinäytelmissä Amalia ystävämme, Postikonttorissa ja Sanny Kortmanin koulu. Virkamiesten pikkumaisuus, tärkeily ja auttamaton vanhakantaisuus haittaavat järkevää asiainhoitoa.
Kiljander on kotimaisen draaman klassikko, ja hänen merkityksensä on siinä, että hän eräiden muiden kanssa vakiinnutti Suomeen huvinäytelmän. Pienoishumoristina ja pikkukaupungin kuvaajana hän loi perustan, jolta toiset jatkoivat.
Katriina Kajannes
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Suomennokset:
Eduard von Bauernfeld, Tunnustukset : huvinäytelmä 4:ssä näytöksessä. Näytelmäkirjasto n:o 24. Yrjö Weilin 1906
Eduard von Bauernfeld, Tunnustukset : huvinäytelmä 4:ssä näytöksessä. Näytelmäkirjasto n:o 24. Yrjö Weilin 1906