Piilola, Tiina
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
S&S. Miikka Pirinen.
Elämäkertatietoa
Palkinnot:
Tiedonvalo-palkinto, Jyväskylän yliopisto 2017
Jäsenyydet:
Kalevalaseuran jäsen
Kalevalaisten Naisten Liiton hallituksen jäsen
Ammatti
Vapaa toimittaja, kirjailija. Työskennellyt Yleisradiolla televisio- ja radiotoimittajana.
Kirjailijan asuinpaikat
Raahe 1977, Oulainen 1978-1996. Asunut vuodesta 1997 Jyväskylässä.
Tiedonvalo-palkinto, Jyväskylän yliopisto 2017
Jäsenyydet:
Kalevalaseuran jäsen
Kalevalaisten Naisten Liiton hallituksen jäsen
Ammatti
Vapaa toimittaja, kirjailija. Työskennellyt Yleisradiolla televisio- ja radiotoimittajana.
Kirjailijan asuinpaikat
Raahe 1977, Oulainen 1978-1996. Asunut vuodesta 1997 Jyväskylässä.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kalevalan naiset 2019, Kustantamo S&S
- - -
Tiina Piilola on kirjoittanut myös radiodokumentteja ja kolumneja Jyväskylän ylioppilaslehteen.
- - -
Tiina Piilola on kirjoittanut myös radiodokumentteja ja kolumneja Jyväskylän ylioppilaslehteen.
Tekstinäyte
Kalevalan naiset näyttävät, miten pannaan tarpeen tullen hanttiin ja
pidetään oma pää yhtä lailla kuin senkin, miten väistämättömiin
muutoksiin suostutaan ja niistä selvitään, vaikka kuinka pelottaisi. Ja
kansantaruja hyödyntävästä teoksesta kun puhutaan, jotkut heistä
pidetään oma pää yhtä lailla kuin senkin, miten väistämättömiin
muutoksiin suostutaan ja niistä selvitään, vaikka kuinka pelottaisi. Ja
kansantaruja hyödyntävästä teoksesta kun puhutaan, jotkut heistä
muuttuvat aivan kirjaimellisesti: Aino hukkuu ja muuttuu aaltojen alla
vedenneidoksi, Vellamon neidoksi. Pohjolan emäntä Louhi muuttuu ensin
hurjaksi sotakotkaksi ja nöyrtyy kovien kokemusten myötä kyyhkyseksi.
Lemminkäisen äiti puolestaan laskeutuu poikansa perässä Tuonen virtaan,
naaraa kuolleen lapsen palaset kokoon ja hoivaa takaisin henkiin. Marjatta
lähtee miesten työnä pidettyyn paimeneen, hedelmöittyy puolukasta ja
synnyttää Karjalan kankaille uuden kuninkaan.
Kaksituhattaluvun lukijasta kaikki tämä voi kuulostaa villiltä menolta,
mutta taustalla on syntyjä syviä. Kalevala pohjautuu jopa tuhatvuotisiin
kansanlauluihin, joita ei olisi laulettu näin kauan elleivät ne pitäisi
sisällään jotain laulamisen arvoista.
vedenneidoksi, Vellamon neidoksi. Pohjolan emäntä Louhi muuttuu ensin
hurjaksi sotakotkaksi ja nöyrtyy kovien kokemusten myötä kyyhkyseksi.
Lemminkäisen äiti puolestaan laskeutuu poikansa perässä Tuonen virtaan,
naaraa kuolleen lapsen palaset kokoon ja hoivaa takaisin henkiin. Marjatta
lähtee miesten työnä pidettyyn paimeneen, hedelmöittyy puolukasta ja
synnyttää Karjalan kankaille uuden kuninkaan.
Kaksituhattaluvun lukijasta kaikki tämä voi kuulostaa villiltä menolta,
mutta taustalla on syntyjä syviä. Kalevala pohjautuu jopa tuhatvuotisiin
kansanlauluihin, joita ei olisi laulettu näin kauan elleivät ne pitäisi
sisällään jotain laulamisen arvoista.
Lähteitä ja viittauksia
Ehjä kahden kirjan jälkeen : Lapsuuden muistot vaativat päästä romaaneiksi / Terhi Marjakangas Pyhäjokiseutu 16.8.2010 , s. 10
Tiina otti luovuudelleen tilaa / Tatu Onkalo Pyhäjokiseutu 25.9.2006 , s. 13
Oulaisten tyttö näyttää pohjalaisen voimansa : Tiina Piilola teki elämästään kirjan / Hilkka Kotkamaa, teksti; Anni Kotkamaa, kuva Pohjolan työ 2.11.2006 , s. 12