Gummerus, K. J.
Kuvatiedoston lataaminen
Elämäkertatietoa
Karl Jakob Gummerus
s. 13.4.1840 Kokkolassa
k. 20.3.1898 Helsingissä
Karl Jakob Gummerus oli yksi 1860- ja 1870-lukujen luetuimpia suomenkielisiä kirjailijoita, joka toimi samalla menestyksekkäästi kustantajana. Vaimo Gustavan kanssa perustettu K. J. Gummerus Oy julkaisi ajan kansanvalistushengessä kirjallisuutta suomen kielellä. Kustantamon ensimmäinen julkaisu oli Gummeruksen oma teos Ylhäiset ja alhaiset, joka perustui jatkokertomuksina lehdissä julkaistuihin teksteihin. Vuonna 1870 ilmestynyttä teosta voidaan pitää ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina, vaikka samana vuonna julkaistiin myös Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Gummeruksen muu tuotanto koostui pääosin ”uuteloista”, kuten kirjailija nimitti uutta kirjallisuuden lajia, novellia.
(Klassikkokirjasto)
- - -
K. J. Gummerus (1840–1898) oli kirjailija, lehtori ja kustantaja. Hän sai kirjallisuuskipinän jo kotipappilassa, ja J. V. Snellman, Lauri Stenbäck ja Kaarlo Bergbom olivat hänelle sukua.
Opiskellessaan Helsingissä teologiaa ja humanistisia aineita Gummerus osallistui suomalaisuusliikkeeseen. Snellmanilaisen ylioppilasliikkeen innostama Gummerus aloitti määrätietoisen työn kansanvalistajana ja suomenkielisen kirjallisuuden kehittäjänä. Yhdessä koulutoverinsa kanssa hän julkaisi Luonnottaren, ”kuukauslehden kansan huviksi ja hyödyksi”. Hän kirjoitti ahkerasti myös Suomettareen.
Kirjailijana Gummerus kuuluu romantiikan kauteen, jonka mukaisia ovat hänen esitystapansa ja aatteena. Hän aloitti suomenkielisessä kirjallisuudessa romaanilajin ja pyrki kokoelmassaan Alkuperäisiä suomalaisia uuteloita kotiuttamaan meille myös novellin. Hänen teoksensa olivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran miesten mieleen ja saivat hyvän vastaanoton. Kaunokirjalliselta anniltaan hänen tuotantonsa ei ole loistavaa, mutta se monipuolisti suomenkielistä kirjallisuutta ja innosti muitakin kirjoittamaan suomeksi.
Gummerus edisti kirjallisuuden levitystä ja kehitti lehdistöä kustannusliikkeessään, joka julkaisi Kyläkirjastoa, Kyläkirjaston Kuvalehteä ja Lasten Kuvalehteä. Hän perusti myös sitomon, kirjakaupan ja kirjapainon. Kustantajana hänen linjansa oli isänmaallis-uskonnollinen, ja hän edellytti kirjallisuudelta moraalia ja selkeyttä.
Tärkeän osan elämäntyötään Gummerus suoritti Jyväskylässä, jossa hän toimi lyseon suomen ja ruotsin kielen opettajana. Hän kehitti osaltaan kaupunkia suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen keskukseksi.
Katriina Kajannes
s. 13.4.1840 Kokkolassa
k. 20.3.1898 Helsingissä
Karl Jakob Gummerus oli yksi 1860- ja 1870-lukujen luetuimpia suomenkielisiä kirjailijoita, joka toimi samalla menestyksekkäästi kustantajana. Vaimo Gustavan kanssa perustettu K. J. Gummerus Oy julkaisi ajan kansanvalistushengessä kirjallisuutta suomen kielellä. Kustantamon ensimmäinen julkaisu oli Gummeruksen oma teos Ylhäiset ja alhaiset, joka perustui jatkokertomuksina lehdissä julkaistuihin teksteihin. Vuonna 1870 ilmestynyttä teosta voidaan pitää ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina, vaikka samana vuonna julkaistiin myös Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Gummeruksen muu tuotanto koostui pääosin ”uuteloista”, kuten kirjailija nimitti uutta kirjallisuuden lajia, novellia.
(Klassikkokirjasto)
- - -
K. J. Gummerus (1840–1898) oli kirjailija, lehtori ja kustantaja. Hän sai kirjallisuuskipinän jo kotipappilassa, ja J. V. Snellman, Lauri Stenbäck ja Kaarlo Bergbom olivat hänelle sukua.
Opiskellessaan Helsingissä teologiaa ja humanistisia aineita Gummerus osallistui suomalaisuusliikkeeseen. Snellmanilaisen ylioppilasliikkeen innostama Gummerus aloitti määrätietoisen työn kansanvalistajana ja suomenkielisen kirjallisuuden kehittäjänä. Yhdessä koulutoverinsa kanssa hän julkaisi Luonnottaren, ”kuukauslehden kansan huviksi ja hyödyksi”. Hän kirjoitti ahkerasti myös Suomettareen.
Kirjailijana Gummerus kuuluu romantiikan kauteen, jonka mukaisia ovat hänen esitystapansa ja aatteena. Hän aloitti suomenkielisessä kirjallisuudessa romaanilajin ja pyrki kokoelmassaan Alkuperäisiä suomalaisia uuteloita kotiuttamaan meille myös novellin. Hänen teoksensa olivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran miesten mieleen ja saivat hyvän vastaanoton. Kaunokirjalliselta anniltaan hänen tuotantonsa ei ole loistavaa, mutta se monipuolisti suomenkielistä kirjallisuutta ja innosti muitakin kirjoittamaan suomeksi.
Gummerus edisti kirjallisuuden levitystä ja kehitti lehdistöä kustannusliikkeessään, joka julkaisi Kyläkirjastoa, Kyläkirjaston Kuvalehteä ja Lasten Kuvalehteä. Hän perusti myös sitomon, kirjakaupan ja kirjapainon. Kustantajana hänen linjansa oli isänmaallis-uskonnollinen, ja hän edellytti kirjallisuudelta moraalia ja selkeyttä.
Tärkeän osan elämäntyötään Gummerus suoritti Jyväskylässä, jossa hän toimi lyseon suomen ja ruotsin kielen opettajana. Hän kehitti osaltaan kaupunkia suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen keskukseksi.
Katriina Kajannes
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Suomennokset:
Johan Bunianin Kertomus hengellisistä kokemuksistaan : lyhennetty suomennos. Edlund 1863.
Vanha Eeli : yksinkertainen kertomus Elsass'in kansan elämästä (= Elsässische Lebensbilder). Kääntäjä 1882.
Jean Henri Merle D'Aubigné, Worms'in herrainpäivät : "16:nen vuosisadan uskonpuhdistuksen historiasta". Suomentaja 1883.
Johan Bunianin Kertomus hengellisistä kokemuksistaan : lyhennetty suomennos. Edlund 1863.
Vanha Eeli : yksinkertainen kertomus Elsass'in kansan elämästä (= Elsässische Lebensbilder). Kääntäjä 1882.
Jean Henri Merle D'Aubigné, Worms'in herrainpäivät : "16:nen vuosisadan uskonpuhdistuksen historiasta". Suomentaja 1883.
Friedrich Adolph Krummacher, Vertauskertomukset. Gummerus 1886.
Jonas Lie, Kolmimasto "Tulevaisuus" eli kansan elämää korkeassa Pohjoisessa. Gummerus 1887.
Sven Gabriel Elmgren, Suomalaisia päivätapahtumia. Uusi, lisätty toimitelma vuodelta 1895. Gummerus 1895.
Muu tuotanto:
Julkaisi ylioppilaana novelleja Suomettaressa.
Jonas Lie, Kolmimasto "Tulevaisuus" eli kansan elämää korkeassa Pohjoisessa. Gummerus 1887.
Sven Gabriel Elmgren, Suomalaisia päivätapahtumia. Uusi, lisätty toimitelma vuodelta 1895. Gummerus 1895.
Muu tuotanto:
Julkaisi ylioppilaana novelleja Suomettaressa.
Tekstinäyte
Maria oli pukeutunut valkoiseen hameeseen, hänen kaulallansa oli paksut kultavitjat, hänen rinnassansa erinomaisen ihana ruusu, osittain kullasta, osittain kalliista kivistä. Mutta näitä ei kukaan suuresti huolinut katsoa. Kaikki hämmästyivät, itse Harmaalan vanha paroonikin, sitä kauneutta, jonka Luoja oli antanut tälle naiselle. Kun hän kreivi G-n sivulla lensi ympäri huonetta, koskivat tuskin hänen pienoiset jalkansa lattiaan. Hän paremmin näytti ilman keijukaiselta kuin Marialta, majurin tyttäreltä.
[Ylhäiset ja alhaiset]
[Ylhäiset ja alhaiset]