Keto, Leea

Kirjailijantyöstä

"Kirjaimet ja niitten myötä kirjoittaminen ovat olleet tärkeitä siitä asti, kun noin viiden ikäisenä tavasin pesupulveripaketin kyljestä ”O-M-O”. Ensimmäisen runoni kirjoitin koulussa viidentoista iässä äidinkielen tunnilla ja kun sain siitä hyvää palautetta, ajattelin ruveta kirjoittamaan runoja. Koska en ollut lukenut runoja tätä ennen koskaan, aloitin niitä lukemalla. Ensimmäisen runokokoelman kustantajalle saamisessa ei ollut oikeastaan mitään vaikeuksia ja sain myös hyvät arvostelut, toisen kanssa vaikeuksia oli sitten tämänkin edestä. Kun toisen kirjan kustantaminen tuntui miltei ylivoimaiselta jossain vaiheessa, aloin opiskella kirjallisuutta. Opiskelu vei sen verran vahvasti mennessään, että äitiyslomieni ja opettajan työni ohella teinkin Suomen kirjallisuudesta opinnot laudaturiin saakka ja siinä ohessa toinen kokoelmakin vihdoin valmistui.

Ehkä nimenomaan kansalaisopiston rehtorin työ sai minut syttymään näytelmän kirjoittamisesta, työn myötä kun pääsee tekemisiin erilaisten mielenkiintoisten ihmisten kanssa ja puoliväkisin ajautuu muutenkin inspiroiviin olosuhteisiin. Siis nimenomaan draamaa eikä niinkään runoja ajatellen. Erään hankkeemme myötä satuin joutumaan puolivahingossa yliopistoon jatko-opiskelijaksi ja ymmärsin, että väitöskirjan tekeminen on aika tavalla samaa kuin muukin kirjoittaminen: pieni vivahde-ero vaikuttaisi olevan vain siinä, että tieteellisessä työssä kirjoittamisen ainekset saa etupäässä toisten kirjoittamista teksteistä, kaunokirjallisessa kirjoittamisessa aineiston joutuu hakemaan omasta päästään eikä lainauksissa tarvita lähdeviitteitä.

Kun tai jos joskus aikuistun, aion tehdä näytelmiä ja harrastaa pienimuotoista tieteellistä kirjoittamista. Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoittamani runokokoelma (jonka ensimmäiset runot olin tehnyt ennen kuin Heli Laaksosesta oli kuultukaan) on projekti, jonka aion saattaa päätökseen ja voi olla, että sen jälkeen olenkin kirjoittanut kaikki runot joita haluan kirjoittaa. Tai sitten kirja on vasta alkua tuleville runoille, en vielä tiedä.

Kirjoittamatta en pysty juuri päivää pidempään olemaan. Mitä enemmän asioita on mietittävänä, sitä enemmän kirjoitan. Yleensä asiat tapaavat edetä johonkin suuntaan kirjoittamisen myötä enkä aloittaessani tiedä, mikä tämä suunta milloinkin on. Asioitten ratkomisen lisäksi näen kirjoittamisen pitkälti kommunikaationa joko kuvitteellisen lukijan kanssa tai näytelmien kuvitteellisten henkilöitten kanssa. Näytelmien kirjoittamisen näen maailmojen luomisena ja mielestäni on kiehtovaa ajatella, että jotkut oikeat ihmiset voisivat näitä luomiani maailmoja joskus kansoittaa.

Tiedän, että kirjailijana olen vasta tieni alussa ja jossain vaiheessa kirjoittaminen tulee valtaamaan elämästäni huomattavasti nykyistä suuremman osan."

Jotain omakohtaista, lempikirjanne, mielisäveltäjänne, suosikkielokuvanne, mikä teille on elämässä tärkeintä…

"Eniten itseäni ovat kasvattaneet ja kouluttaneet neljä lastani. Luulen, että sietäisin itseäni huomattavasti heikommin ilman kahta tytärtäni ja kahta poikaani.

Sirkka Turkan joistakin runoista en tunnu pääsevän eroon, vaan palaan niihin yhä uudelleen eri elämänvaiheissa. Tosin monesti nykyään mieluummin laulan itse kuin luen runoja. Tähän tarkoitukseen sopivat esimerkiksi Kulkuriveljeni Jan, Juicen Musta aurinko tai Hectorin Mandoliinimies. Etenkin suomalaisen uuden pop-musiikin sanoitukset päihittävät mielestäni monesti niin sanotun vakavasti otettavan lyriikan.

Romaaneista lempikirjojani ovat Aino Kallaksen Sudenmorsian ja Reigin pappi, joissa on mielestäni jotain samaa selittämätöntä tenhoa kuin Turkan runoissa. Lea Pennasen Piilomaan pikku aasi teki minuun lapsena suuren vaikutuksen samoin kuin vähän vanhempana Uolevi Nojosen kirja Askeetti ei saa komplekseja. Näihin kirjoihin olen aikonut palata jo monia vuosia nähdäkseni, osaanko vielä palauttaa mieleen, miksi näistä kirjoista pidin.

Idolini musiikin kentällä on tietenkin Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Syrämmeltäni ikuusesti kauhavalaasena minäkin välillä haluan ajatella, että ”maailma on mulle renki”.

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

"Suomen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmän jäsen, Järviseutu-seuran hallituksen jäsen, Kansalaisopistojen liiton KoL:n hallituksen jäsen, Etelä-Pohjanmaan koulutusasiain neuvottelukunnan jäsen, jäsenyyksiä eri yhdistyksissä."