Nieminen, Kaiho
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Veikko Somerpuro / WSOY
Elämäkertatietoa
Weilin & Göösin 100-vuotisromaanikilpailun 1. palkinto 1972
J.H. Erkon palkinto 1972
Kaiho Niemisen teosten pääteemoja on todettu olevan eräänlaisten marginaali-ihmisten kautta tapahtuvat yhteisön erittelyt. Varhaistuotannossa painopiste on enemmän yhteisön kuvauksessa, mutta myöhemmin yksilö nousee etusijalle.
Esikoisromaani Lovistoori, joka sai Weilin & Göösin 100-vuotisromaanikilpailun 1. palkinnon 1972, on kuvaus nuoren perheen kamppailusta työttömyyden ja asuntopulan kourissa. Samantapaista yhteiskunnallista linjaa edustaa myös romaani Tavallinen impi, kuvaus työläisnaisesta riiston ja hyväksikäytön kohteena. Romaani Äiditön mies on erittely 80-luvun miehen traumoista ja vaatimuksista, joita hän olettaa ympäristön hänelle esittävän. Mies ja elokuu on eräänlainen taiteilijaromaani. Novellikokoelmissa Saalistajat ja Pyromaanien yö keskeisimpiä teemoja ovat juuri nuo ns. marginaalityyppien kuvaukset; taiteilijat, veijarit, pikkubyrokraatit tai yhteiskunnasta syrjäytyneet toistaitoiset kulminaatiotilanteissa, jotka heijastavat heidän paikkaansa yhteisössä. Lähtökohdiltaan edellisistä selvästi poikkeva on romaani Rajankävijä, joka on historiallinen kuvaus ns. Kustaan sodan ajalta 1789, Kaakkois-Suomesta, silloiselta Ruotsin ja Venäjän rajalta.
Eräänä pääteoksenaan Kaiho Nieminen pitää romaaniaan Valtakunta, ainakin mitä tulee sen laajuuteen ja teemojen kattavuuteen. "Kuvaan siinä kahden samanlaiset sosiaaliset lähtökohdat omaavan nuoren miehen kasvua, kehitystä, joka saa heidät vähä vähältä etääntymään niin sosiaalisten kuin ideologistenkin arvostustensa suhteen kauas toisistaan. Romaani on eräänlainen läpileikkaus 60-luvun lopun sosiaalisesta ja henkisestä ilmapiiristä sekä sen vaikutuksesta yksilöön ja sitä kautta yhteisöön", kirjailija sanoo. Romaanissa Isät taas on teemana sodanjälkeisten vuosien jyrkän rakennemuutoksen vaikutus maaseudun ihmisten elämään. "Se on ikään kuin esihistoria romaanille Purjetiellä, jossa kuvaan suurkaupungin lähiöön ympäri Suomea paiskattujen, toisilleen tuntemattomien ihmisten tuntemuksia ja kohtaloita", Kaiho Nieminen luonnehtii.
Kaiho Nieminen on syntynyt Suomenniemellä, elänyt suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Lappeenrannassa ja toteaa, että kahdessa kolmasosassa hänen kirjoistaan ja muusta tuotannostaan miljöökuvaus asettuu näille seuduille.
(Eteläkarjalaisia kirjailijoita)
vanhemmat: Tauno Viljam Nieminen ja Ilma Impi Nieminen os. Rummukainen
Työskennellyt aikoinaan puutarhaharjoittelijana ja maalarina. Vapaa kirjailija vuodesta 1972.
opinnot: kansakoulu
Weilin+Göösin 100-vuotisromaanikilpailun 1. palkinto 1972. J.H. Erkon palkinto 1972.
harrastukset: muikun, siian ja ahvenen pyynti Kuolimo-järvellä
Makuasioita:
Vaikuttavimmista taide-elämykset:
Kirjoista Mihail Bulgakovin "Saatana saapuu Moskovaan" ja Aleksis Kiven "Seitsemän veljestä".
Elokuvista Akiro Kurosawan "Köyhän pikajuna" ja kuvataiteissa Pablo Picasson "Sininen äiti" - kuva, jonka vaikuttavuuden kaikkia osatekijöitä en osaa sen tarkemmin määritellä, mutta muutoin vain.
Ärsyttävin ilmiö: kaikenkattava tekohurskaus ja ylimielisyys, jolla yhteiskunnan isokenkäiset kertovat kuviteltuja totuuksiaan kuvitelluille alamaisilleen.
J.H. Erkon palkinto 1972
Kaiho Niemisen teosten pääteemoja on todettu olevan eräänlaisten marginaali-ihmisten kautta tapahtuvat yhteisön erittelyt. Varhaistuotannossa painopiste on enemmän yhteisön kuvauksessa, mutta myöhemmin yksilö nousee etusijalle.
Esikoisromaani Lovistoori, joka sai Weilin & Göösin 100-vuotisromaanikilpailun 1. palkinnon 1972, on kuvaus nuoren perheen kamppailusta työttömyyden ja asuntopulan kourissa. Samantapaista yhteiskunnallista linjaa edustaa myös romaani Tavallinen impi, kuvaus työläisnaisesta riiston ja hyväksikäytön kohteena. Romaani Äiditön mies on erittely 80-luvun miehen traumoista ja vaatimuksista, joita hän olettaa ympäristön hänelle esittävän. Mies ja elokuu on eräänlainen taiteilijaromaani. Novellikokoelmissa Saalistajat ja Pyromaanien yö keskeisimpiä teemoja ovat juuri nuo ns. marginaalityyppien kuvaukset; taiteilijat, veijarit, pikkubyrokraatit tai yhteiskunnasta syrjäytyneet toistaitoiset kulminaatiotilanteissa, jotka heijastavat heidän paikkaansa yhteisössä. Lähtökohdiltaan edellisistä selvästi poikkeva on romaani Rajankävijä, joka on historiallinen kuvaus ns. Kustaan sodan ajalta 1789, Kaakkois-Suomesta, silloiselta Ruotsin ja Venäjän rajalta.
Eräänä pääteoksenaan Kaiho Nieminen pitää romaaniaan Valtakunta, ainakin mitä tulee sen laajuuteen ja teemojen kattavuuteen. "Kuvaan siinä kahden samanlaiset sosiaaliset lähtökohdat omaavan nuoren miehen kasvua, kehitystä, joka saa heidät vähä vähältä etääntymään niin sosiaalisten kuin ideologistenkin arvostustensa suhteen kauas toisistaan. Romaani on eräänlainen läpileikkaus 60-luvun lopun sosiaalisesta ja henkisestä ilmapiiristä sekä sen vaikutuksesta yksilöön ja sitä kautta yhteisöön", kirjailija sanoo. Romaanissa Isät taas on teemana sodanjälkeisten vuosien jyrkän rakennemuutoksen vaikutus maaseudun ihmisten elämään. "Se on ikään kuin esihistoria romaanille Purjetiellä, jossa kuvaan suurkaupungin lähiöön ympäri Suomea paiskattujen, toisilleen tuntemattomien ihmisten tuntemuksia ja kohtaloita", Kaiho Nieminen luonnehtii.
Kaiho Nieminen on syntynyt Suomenniemellä, elänyt suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Lappeenrannassa ja toteaa, että kahdessa kolmasosassa hänen kirjoistaan ja muusta tuotannostaan miljöökuvaus asettuu näille seuduille.
(Eteläkarjalaisia kirjailijoita)
vanhemmat: Tauno Viljam Nieminen ja Ilma Impi Nieminen os. Rummukainen
Työskennellyt aikoinaan puutarhaharjoittelijana ja maalarina. Vapaa kirjailija vuodesta 1972.
opinnot: kansakoulu
Weilin+Göösin 100-vuotisromaanikilpailun 1. palkinto 1972. J.H. Erkon palkinto 1972.
harrastukset: muikun, siian ja ahvenen pyynti Kuolimo-järvellä
Makuasioita:
Vaikuttavimmista taide-elämykset:
Kirjoista Mihail Bulgakovin "Saatana saapuu Moskovaan" ja Aleksis Kiven "Seitsemän veljestä".
Elokuvista Akiro Kurosawan "Köyhän pikajuna" ja kuvataiteissa Pablo Picasson "Sininen äiti" - kuva, jonka vaikuttavuuden kaikkia osatekijöitä en osaa sen tarkemmin määritellä, mutta muutoin vain.
Ärsyttävin ilmiö: kaikenkattava tekohurskaus ja ylimielisyys, jolla yhteiskunnan isokenkäiset kertovat kuviteltuja totuuksiaan kuvitelluille alamaisilleen.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto:
Lovistoori. 1972.W&G.Romaani.
Tavallinen impi. 1973. W&G. Romaani.Tv-elokuva 1974. TV-3.
Valtakunta. 1976. W&G. Romaani.
Isät. 1978. W&G. Romaani.
Saalistajat. 1982. WSOY. Novelleja.
Äiditön mies. 1985. WSOY. Romaani.
Pyromaanit. 1987. Radioteatteri. Kuunnelma.
Pyromaanien yö. 1988. WSOY. Novelleja.
Vapauden hinta. 1988. Radioteatteri. Kuunnelma.
Piirin paras näyttelijä. 1988. Radioteatteri. Kuunnelma.
Purjetiellä. 1991. WSOY. Romaani.
Rajankävijä. 1993. WSOY. Romaani.
Mies ja elokuu. 1996. WSOY. Romaani.
Suomenniemeltä. 1999. WSOY. Romaani.
Maijun baari. 2001. WSOY. Romaani.
Paavo ja Simo Kallioisen Suomen sota. 2003. WSOY. Romaani.
Perilliset. 2006. WSOY. Romaani.
Pakolaisten kuski. 2008. WSOY. Romaani.
Hännikäisen tapaus. 2010. WSOY. Romaani.
Lovistoori. 1972.W&G.Romaani.
Tavallinen impi. 1973. W&G. Romaani.Tv-elokuva 1974. TV-3.
Valtakunta. 1976. W&G. Romaani.
Isät. 1978. W&G. Romaani.
Saalistajat. 1982. WSOY. Novelleja.
Äiditön mies. 1985. WSOY. Romaani.
Pyromaanit. 1987. Radioteatteri. Kuunnelma.
Pyromaanien yö. 1988. WSOY. Novelleja.
Vapauden hinta. 1988. Radioteatteri. Kuunnelma.
Piirin paras näyttelijä. 1988. Radioteatteri. Kuunnelma.
Purjetiellä. 1991. WSOY. Romaani.
Rajankävijä. 1993. WSOY. Romaani.
Mies ja elokuu. 1996. WSOY. Romaani.
Suomenniemeltä. 1999. WSOY. Romaani.
Maijun baari. 2001. WSOY. Romaani.
Paavo ja Simo Kallioisen Suomen sota. 2003. WSOY. Romaani.
Perilliset. 2006. WSOY. Romaani.
Pakolaisten kuski. 2008. WSOY. Romaani.
Hännikäisen tapaus. 2010. WSOY. Romaani.
Videot
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia 6. Toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kustannus, 2007.