Finne, Jalmari
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Atelier Nyblin. Museoviraston kuvakokoelmat.
Elämäkertatietoa
Jalmari Finne:
s. 11.8. 1874 Kangasalalla
k. 3.1. 1938 Helsingissä
Jalmari Finne tunnetaan erityisesti Kiljusen herrasväen elämää kuvaavista suosituista lastenkirjoistaan. Nämä kertomukset erottuvat viihteellisellä otteellaan aikansa muusta lastenkirjallisuudesta. Teksteissä näyttelevät pääosaa realistinen, ilmestymisaikansa nykytodellisuuteen keskittyvä kuvaus ja juoni runsaine tapahtumineen sekä humoristinen tyyli; opettavainen ja kasvattava ote jäävät vähemmälle. Kirjat ja varsinkin niiden yhteiskuntasatiiri puhuttelivat myös aikuisia lukijoita. Lastenkirjailijan uran lisäksi Finne toimi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä monilla muillakin aloilla, mm. tehden tärkeää pohjatyötä Suomen asutushistorian kartoittamiseksi ja kehittäen suomalaista teatteria. Myös kirjailijana Finne oli tuottelias ja monipuolinen, vaikkakin tuotanto on epätasainen. Hän kirjoitti aikuisille lukijoille romaaneja, novelleja, näytelmiä ja esseitä. Merkittävimpiä Finnen teoksia Kiljusen herrasväki-kirjojen ja -näytelmän ohella ovat historiallinen romaani Ylioppilaita (1909), kansannäytelmä Pitkäjärveläiset (1923) sekä psykologisen oivaltava salapoliisiromaani Verinen lyhty (1928).
s. 11.8. 1874 Kangasalalla
k. 3.1. 1938 Helsingissä
Jalmari Finne tunnetaan erityisesti Kiljusen herrasväen elämää kuvaavista suosituista lastenkirjoistaan. Nämä kertomukset erottuvat viihteellisellä otteellaan aikansa muusta lastenkirjallisuudesta. Teksteissä näyttelevät pääosaa realistinen, ilmestymisaikansa nykytodellisuuteen keskittyvä kuvaus ja juoni runsaine tapahtumineen sekä humoristinen tyyli; opettavainen ja kasvattava ote jäävät vähemmälle. Kirjat ja varsinkin niiden yhteiskuntasatiiri puhuttelivat myös aikuisia lukijoita. Lastenkirjailijan uran lisäksi Finne toimi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä monilla muillakin aloilla, mm. tehden tärkeää pohjatyötä Suomen asutushistorian kartoittamiseksi ja kehittäen suomalaista teatteria. Myös kirjailijana Finne oli tuottelias ja monipuolinen, vaikkakin tuotanto on epätasainen. Hän kirjoitti aikuisille lukijoille romaaneja, novelleja, näytelmiä ja esseitä. Merkittävimpiä Finnen teoksia Kiljusen herrasväki-kirjojen ja -näytelmän ohella ovat historiallinen romaani Ylioppilaita (1909), kansannäytelmä Pitkäjärveläiset (1923) sekä psykologisen oivaltava salapoliisiromaani Verinen lyhty (1928).
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3210/
- - -
ylioppilas 1894
kielten opintoja Helsingin yliopistossa
Suomalaisen teatterin (nyk. Kansallisteatteri) ohjaaja 1896-1903
Kansallisteatterin vt. johtaja 1903-1904
Viipurilaisen maaseututeatterin johtaja 1904-1907, 1913-1914
- - -
ylioppilas 1894
kielten opintoja Helsingin yliopistossa
Suomalaisen teatterin (nyk. Kansallisteatteri) ohjaaja 1896-1903
Kansallisteatterin vt. johtaja 1903-1904
Viipurilaisen maaseututeatterin johtaja 1904-1907, 1913-1914
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kertomuksia:
Mukana teoksessa: Kohtaloaan pakoon eli velvollisuuksien ristiaallokossa: romanttinen kriminaalikertomus psykoloogisen realismin alalta. Kirjailijaliitto 1910
Leikkiä: naisen päiväkirjan lehtiä. (Julk. jatkonovellina Helsingin kaiku-viikkolehdessä 1908 : nrot 13-16.)
Näytelmiä:
Lumikki. 1901.
Maria Kristina. 1932.
Nukkekaupassa : tanssinäytelmä. 1895.
Palkankoroitus. 1910.
Pikku kreivitär. 1918.
Rakas univormu. 1932.
Suutarin tyttäret. 1931.
Taikalekkeri. 1962.
Taikatakki. 1912.
Tampere. 1929
Tietokirjallisuus:
Sukupolvien ketju: tutkiskeluja kansastamme. WSOY 1943. 199s. Teos sisältää vuosina 1927-1936 Maaseudun tulevaisuus –lehdessä julkaistuja alakertoja otsakkeella ”Me ennen ja nyt”.
Finnen muistelmateos Ihmeellinen seikkailu: Ihmisiä, elämyksiä, mietteitä ilmestyi postuumisti 1939. Omaelämäkerraksi tarkoitettu käsikirjoitus jäi kirjailijalta keskeneräiseksi hänen kuollessaan. Valmiiksi sen toimitti Yrjö Kivimies.
Lastenkirjallisuus:
Satujen maailma: Suomen kansan sadut 1. Koonnut Jalmari Finne, kuvittaneet Esther Hjelt-Cajanus ja Hilkka Rantaniemi. WSOY 1909.
Satujen maailma: Suomen kansan sadut 2. Koonnut Jalmari Finne, kuvittaneet Esther Hjelt-Cajanus ja Hilkka Rantaniemi. WSOY 1910.
Satukontti. Kuvittaneet Venny Soldan-Brofeldt ja Ebba Masalin. Sisältää sadut: Alkusatu; Kuljus ; Matti käärmeentappaja; Terve-Antti, Sairas-Antti ja Kipumäen Neito; Etana, kaalimato ja sisilisko; Sakari metsänkävijä; Turjan akka ja hänen neljä renkiään; Tuuri tulentuoja; Poika, joka kuuli metsän puhuvan; Nikotiera ja Hetukka. Otava 1909.
Finnen kunniaksi on nimetty Pirkanmaan Plättä, kotimaiselle nuortekirjalle vuosittain myönnettävä palkinto.
Kiljuset-lastenkirjasarjasta on tehty lukuisia näyttämösovituksia. Yksi tuoreimmista on musikaali Kiljusten Kalevala. Säveltäjä Ilkka Kuusisto. Suomen Kansallisooopperassa. 1998.
Finnen näytelmien dramatisointeja:
Pitkäjärveläisrakkautta. Dram. Jarmo Alonen. 1988. Näytelmä perustuu paljolti musiikille ja lauluille, yhteensä musiikki- ja laulukohtauksia on 22 kpl.
Sysmäläinen. Sovittanut Raimo Inkinen. 1980. Komedia.
Tv-dramatisointeja:
Suutarin tyttäret. 1965. Dramatisoinut Vili Auvinen.
Verinen lyhty, kolmiosainen Tv-sarja. 1964. Sovittanut Mikko Majanlahti.
Elokuvia:
Kiljusen pojat koulussa. 1921. Lyhytelokuva. Ohjaus Jalmari Finne,
Sysmäläinen.1938 .Ohjaus Valentin Vaala.
Rakuuna Kalle Kollola. 1939. Ohjaus Kalle Kaarna; näytelmän Rakas univormu (1932) pohjalta.
Pitkäjärveläiset. 1951. Ohjaus Wilho Ilmari.
Kiljusen herrasväki. 1981. Ohjaus Matti Kuortti.
Lähteet:
Suomen kirjailijat 1809 - 1916. SKS 1993.
IMDb - Jalmari Finne.
Wikipedia - Jalmari Finne.
Mukana teoksessa: Kohtaloaan pakoon eli velvollisuuksien ristiaallokossa: romanttinen kriminaalikertomus psykoloogisen realismin alalta. Kirjailijaliitto 1910
Leikkiä: naisen päiväkirjan lehtiä. (Julk. jatkonovellina Helsingin kaiku-viikkolehdessä 1908 : nrot 13-16.)
Näytelmiä:
Lumikki. 1901.
Maria Kristina. 1932.
Nukkekaupassa : tanssinäytelmä. 1895.
Palkankoroitus. 1910.
Pikku kreivitär. 1918.
Rakas univormu. 1932.
Suutarin tyttäret. 1931.
Taikalekkeri. 1962.
Taikatakki. 1912.
Tampere. 1929
Tietokirjallisuus:
Sukupolvien ketju: tutkiskeluja kansastamme. WSOY 1943. 199s. Teos sisältää vuosina 1927-1936 Maaseudun tulevaisuus –lehdessä julkaistuja alakertoja otsakkeella ”Me ennen ja nyt”.
Finnen muistelmateos Ihmeellinen seikkailu: Ihmisiä, elämyksiä, mietteitä ilmestyi postuumisti 1939. Omaelämäkerraksi tarkoitettu käsikirjoitus jäi kirjailijalta keskeneräiseksi hänen kuollessaan. Valmiiksi sen toimitti Yrjö Kivimies.
Lastenkirjallisuus:
Satujen maailma: Suomen kansan sadut 1. Koonnut Jalmari Finne, kuvittaneet Esther Hjelt-Cajanus ja Hilkka Rantaniemi. WSOY 1909.
Satujen maailma: Suomen kansan sadut 2. Koonnut Jalmari Finne, kuvittaneet Esther Hjelt-Cajanus ja Hilkka Rantaniemi. WSOY 1910.
Satukontti. Kuvittaneet Venny Soldan-Brofeldt ja Ebba Masalin. Sisältää sadut: Alkusatu; Kuljus ; Matti käärmeentappaja; Terve-Antti, Sairas-Antti ja Kipumäen Neito; Etana, kaalimato ja sisilisko; Sakari metsänkävijä; Turjan akka ja hänen neljä renkiään; Tuuri tulentuoja; Poika, joka kuuli metsän puhuvan; Nikotiera ja Hetukka. Otava 1909.
Finnen kunniaksi on nimetty Pirkanmaan Plättä, kotimaiselle nuortekirjalle vuosittain myönnettävä palkinto.
Kiljuset-lastenkirjasarjasta on tehty lukuisia näyttämösovituksia. Yksi tuoreimmista on musikaali Kiljusten Kalevala. Säveltäjä Ilkka Kuusisto. Suomen Kansallisooopperassa. 1998.
Finnen näytelmien dramatisointeja:
Pitkäjärveläisrakkautta. Dram. Jarmo Alonen. 1988. Näytelmä perustuu paljolti musiikille ja lauluille, yhteensä musiikki- ja laulukohtauksia on 22 kpl.
Sysmäläinen. Sovittanut Raimo Inkinen. 1980. Komedia.
Tv-dramatisointeja:
Suutarin tyttäret. 1965. Dramatisoinut Vili Auvinen.
Verinen lyhty, kolmiosainen Tv-sarja. 1964. Sovittanut Mikko Majanlahti.
Elokuvia:
Kiljusen pojat koulussa. 1921. Lyhytelokuva. Ohjaus Jalmari Finne,
Sysmäläinen.1938 .Ohjaus Valentin Vaala.
Rakuuna Kalle Kollola. 1939. Ohjaus Kalle Kaarna; näytelmän Rakas univormu (1932) pohjalta.
Pitkäjärveläiset. 1951. Ohjaus Wilho Ilmari.
Kiljusen herrasväki. 1981. Ohjaus Matti Kuortti.
Lähteet:
Suomen kirjailijat 1809 - 1916. SKS 1993.
IMDb - Jalmari Finne.
Wikipedia - Jalmari Finne.
Lähteitä ja viittauksia
- Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, WSOY 1944.
- Augustan tanssikenkä: eräitä Pirkanmaalla eläneitä kynäniekkoja 1811-1942. Toim. Kari Aronpuro, Pirkkalaiskirjailijat 2003.
- Helenius, Kyllikki: Tarinoita Tampereelta, Tampere-seura 1991.
- Jalmari Finne: työn ja mielikuvituksen mies, toim. Unto Kanerva, Karisto 1974.
- Kivistö, Sari: Satiiri Suomessa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012.
- Koskimies, Rafael: Väliverho 1900 - kulttuurihistoriallisia kirjoitelmia Otava 1951.
- Kotimaisia nuortenklassikoita 2, toim. Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
- Krohn, Helmi: Ystäväni kirjeitten valossa, Otava, 1945.
- Lastenkirja aikansa kuvastimena, toim. Marja suojala & Teresia Volotinen, BTJ Kirjastopalvelu 2005.
- Mantylä, Jyrki: Jalmari Finne näytelmäkirjailijana, Tampereen yhteiskunnallinen korkeakoulu 1959.
- Suomalainen satu 1: Kehittäjiä ja kehityslinjoja, toim. Kaarina Kolu BTJ 2010.
- Syväoja, Hannu: Finnen ja Sillanpään lumoa: kulttuuritarinaa Tampereen tienoilta, Mediapinta 2011.