Mikkanen, Raili

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Jussi Puikkonen/ Tammi

On sama kuin

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit
satukokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit
satukokoelmat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

satukokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Elämys ylitse muiden luontoelämysten on ollut, kun sain olla kuikkana kuikkien joukossa - tai ainakin melkein.

Muutaman vuoden takaisena lämpimänä kesänä uin päivittäin kolme kertaa saman reilun puolen kilometrin lenkin. Kuikkaparven reitti oli lähes yhtä säännöllinen ja leikkasi omaa reittiäni, joskaan ei yleensä ihan samaan aikaan. Paitsi sinä onnellisena päivänä, jolloin ne kohtasin.

Kuikkien kaihoisa huuto kesäyössä on kuulunut elämääni jo nuoresta asti. Sen sijaan en koskaan ollut päässyt niiden lähelle, sillä kuikat ovat hyvin valppaita lintuja ja sukeltavat nopeasti karkuun katselijan havaitessaan. Kuikan lähisukulainen kaakkurikin on järvellämme aikoinaan viihtynyt vakituisesti, mitä todistaa niememme nimi Kakarniemi. Kakar on yksi kaakkurin vanhoista nimistä.

Olin siis uimassa, kun seitsemän kuikan parvi lähestyi pitkin sukelluksin, niin kuin kuikat yleensä liikkuvat. Pysähdyin hämmästyneenä, kun ne äkkiä olivat noin parinkymmenen metrin päässä. Miten ne nyt noin lähelle tulivat? Eivätkö ne muka huomaa minua. Samassa yksi niistä päästi mielestäni selvän varoitusäänen, ja kaikki seitsemän sukelsivat.

Ja sitten: puik! puik! puik! ne olivat äkkiä ympärilläni, lähimmät vajaan parin metrin päässä minusta. En varmaankaan edes hengittänyt pitkään aikaan. Ne olivat kauniita! Kauniita ja suuria. Pieni pääni veden pinnalla oli niihin verrattuna tosiaan hyvin pieni. En pelännyt, mutta mielessä käväisi, että toivottavasti ne eivät uteliaisuuttaan sentään halua tutkia silmiäni. Nokat olivat nimittäin pitkiä ja teräviä kuin sapelit. Ne eivät näyttäneet katsovan suoraan kohti, mutta epäilemättä minut katsastettiin hyvinkin tarkkaan.

Ja sitten taas sama kronksahdus yhden kurkusta ja kaikki katosivat. Ne tiesivät nyt, kuka niiden kalavesillä uiskenteli. Myöhemmin saatoin laiturilta katsella kuikiksi melkeinpä tuttavallisesti käyttäytyviä yksilöitä yllättävänkin läheltä, joten kai minut oli melkeinpä hyväksytty parven ulkojäseneksi. Näin ainakin itse haluan uskoa. Jonain päivänä haluaisin taas vaikka vain hetkeksi palata kuikaksi kuikkien joukkoon.

Elämäkertatietoa

vanhemmat Kaarin ja Tapio Räsänen

yhdeksää koulua eri puolilla Suomea käytyäni ylioppilaaksi Mikkelin yhteiskoulusta 1959, valt.maist. Helsingin yliopistosta

Lasten sarjan 1. palkinto Tampereen kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla filmistä Kalpeat naamat, ohjaus Raili Rusto 1979
Golden Chest Intervisio -palkinto Plovdid Kalpeat naamat 1979
Suomalainen kuvakirja -palkinto 1984
Ida Aalberg -reliefi 1992
Topelius-palkinto 2001 (Aavikoiden seikkailija)
Finlandia Junior -palkinto 2002 (Ei ole minulle suvannot! Aino Kallaksen nuoruus)
Topelius-palkintoehdokkuus 2008, Pähkinäpuinen lipas
Tietopöllö-palkinto 2011

harrastuksena maat ja meret, luonto, kirjat, lapset, ystävät ja koirat

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

TV-käsikirjoituksia:
Kalpeat naamat, Yleisradio 1978
Kukkaset, Yleisradio 1979
Rautahiiri villahäntä, Yleisradio 1980
Lehtisen Eija, Yleisradio 1980
Kettu itki poikiansa, Yleisradio 1980
Joulukalenteri Histamiini 1., Yleisradio 1980
Leipä leipäsein, Yleisradio 1982
Gruusialaisia satuja, Yleisradio 1983
Kadonnut norsu, Yleisradio 1985
Joulukalenteri Histamiini 2., Yleisradio 1985
Anteeksi Ming, Yleisradio 1986
Paita, Yleisradio 1987
Rode ja norsu, Yleisradio 1988
Omenatie 102, Yleisradio 1988
Histamiini ja merenneidon aarre, Yleisradio 1989
Nuorisokirjailijoita, Yleisradio 1990
Kirjakärpänen, Yleisradio 1993
Histamiini ja Pirpo salaratsupoliisit, Yleisradio 1993
Pikkuilves, Yleisradio 1995

Artikkeli:
Tarinoiden pyörityksessä, teoksessa Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjalijat kertovat, BTJ 2010

Lasten tietokirjoja:
Navetan eläimet, Otava 1983
Kissanpennun kesä, Otava 1985

Matkakertomus:
Kirppuina maailmankartalla (Tammi 2001)

Lähteitä ja viittauksia

Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. BTJ, 2003.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. Suomen kirjastoseura, 1987.
Suomalainen satu. 1, Kehittäjiä ja kehityslinjoja. Toim. Kaarina Kolu. BTJ, 2010.


Barn- och ungdomsförfattare i Finland. III. Finlands biblioteksförening, 1983.

Kuva: Jussi Puikkonen / Tammi
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi