Kuningas, rouva, sotamies

Kuningas, rouva, sotamies – kolme ’hovikorttia’, herttoja kaikki. Dreyer, Martha, Franz. Pikkuseikasta, käväisystä naurettavassa pikkukaupungissa, alkaa kasvaa jotakin ilahduttavaa ja peruuttamatonta Marthan elämään. Ensimmäistä kertaa koko avioliittonsa aikana hän kokee jotakin täysin odottamatonta, sellaista joka ei sovi heidän elämänsä parkettikuvioon kuin asiaankuuluva ruutu – vaikka hänelle tuottaakin vaikeuksia päätellä, mikä häntä tarkasti sanottuna miellyttää Franzissa, tuossa kömpelössä, innokkaassa, maalaismaisessa sukulaispojassa. Aviomies Dreyer sen sijaan arkistoi Franzin suoraan otsikon ’idiootti’ alla osaamatta liiketoimiltaan aavistaa, miten likeinen sukulainen tästä on tullutkaan ja millaista eedeninmatkoja tämä hänen vaimolleen järjestääkään.
Jätettäköön enempi korttien paljastaminen. Nämä kolme herttaa Nabokov on pitänyt kädessään ja heittänyt uhkarohkeasti pois pienen parin, sillä hänellä on aina ollut tästä pelistä marmorinen ote. ’Wienin valtuskuntaa’ ei kuulemma ole kutsuttu, mutta muille mestari jälleen tarjoaa monta nautinnollista hetkeä.
(takakansiteksti)