Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Ääni ja vimma

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Ääni ja vimma, William Faulknerin kuuluisa pääteos, on saanut nimensä eräästä Macbeth-sitaatista, ja kieltämättä tämä romaani tuo mieleen sekä Shakespearen rajun voiman että antiikin kohtalontunnun. Ulkonaisilta juoniaineksiltaan se on sukukronikka, kertomus erään vanhan etelävaltiosuvun hajoamisprosessista vuosisatamme kolmen ensimmäisen vuosikymmen aikana. Tapahtumien keskuksena on Compsonien suku, joka esi-isiensä joukkoon lukee kuvernöörejä ja kenraaleja, mutta on nyt köyhtynyt ja degeneroitumisen loppuasteella. Perheen isä on elintarmonsa menettänyt Jason Compson, joka hiljalleen rappeutuu filosofisen mietiskelyn ja viskin parissa. Hänen vaimonsa on luulotautinen neurootikko, joka kuluttaa aikansa surkuttelemalla itseään ja valittamalla avuttomuuttaan, vaikka loppujen lopuksi on kaikkia muita voimakkaampi. Lapsiaan hän ei ole koskaan oppinut ymmärtämään, paitsi Jason-poikaa, joka on perinyt isältään vain etunimen mutta äidiltä itsekkyyden ja ahneuden. Muut lapset tuottavat äidille pelkkää murhetta. Tytär Candace, kutsumanimeltään Caddy, on uhmaava ja kiihkeä, mutta isäänsä ja veljiään kohtaan hellä ja rakastava. Peittääkseen harha-askeleensa seuraukset hän solmii kestämättömän avioliiton ja joutuu työnnetyksi pois perheyhteisöstä. Hänen vanhin veljensä, herkkä ja älykäs Quentin, on suurin uhrauksin lähetetty Harvardiin opiskelemaan mutta tekee sisarensa häiden jälkeen itsemurhan.
Perheen nuorimman, vajaaälyisen 33-vuotiaan Benjyn valittava ulina säestää teoksen tapahtumia irvokkaana muistumana kreikkalaisen tragedian kuorosta.
Itseään ja toisiaan tuhoavien Compsonien vastavoimana on vanha neekeripalvelija Dilsey, joka hallitsee taloa lujalla kädellä, mutta hellii kaikkea heikkoa ja kärsivää. Luonnonlapsen vaiston ja vanhan ihmisen kypsyyden antamalla kyvyllä hän näkee kaiken ja ymmärtää kaiken.
Faulkner on kertonut Compsonien tarinan käyttäen kaikkia modernin tajunnanvirtaromaanin keinoja - sisäistä monologia, näkökulman vaihtoa, yllättävää siirtymistä aikatasosta toiseen. Tapahtumat nähdään milloin heikkomielisen Benjyn harhailevasta tajunnasta käsin, milloin sieluntuskien raastaman Quentinin tai kylmäsydämisen ja katkeran Jasonin kannalta - sekä viimeiseksi vanhan Dilseyn rehellisin, terävin silmin.
Ääni ja vimma poikkeaa rakenteeltaan ja tyyliltään tavanomaisesta kertovasta romaanista. Virtuoosin ottein kirjailija saa tarinansa näennäisen irtaimet palaset rakentumaan kokonaisuudeksi lukijan mielessä: Compsonien sukutarina syntyy kuin lukijan omista mielikuvista ja kokemuksista käsin, jolloin se kasvaa ainutlaatuiseen tehoon. ”Se kuuluu aivan ehdottomasti modernin romaanin suursaavutuksiin”, kirjoittaa prof. Irma Rantavaara.
(lieveteksti, Tammi 1983)

Henkilöt, toimijat

Päähenkilöt

Konkreettiset tapahtumapaikat

Asiasanayhdistelmät

Alkukieli

Elokuvat

Vie pois Kirjasampo.fi-sivustolta.

Tekstinäyte

Menimme kirjastoon. Luster väänsi valot palamaan. Ikkunat mustenivat ja seinälle tuli iso musta läikkä ja minä menin ja kosketin sitä. Se oli kuin ovi, mutta ei ollut ovi. Tuli ilmestyi taakseni ja minä menin tulen luo ja istuuduin lattialle ja pitelin tohvelia. Tuli suureni. Se nousi äidin tyynyyn asti.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Ilmestymisaika

Sivumäärä

303

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

306

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä