Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Ihmisyyden pelto
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Viena Korhosen uusi romaani on voimakkaan sisäisen jännityksen tihentämä avioliittoromaani Kainuun erämaaseudulta.
Tuomas, syrjäisen metsäkylän opettaja, palaa kotiin sotavuosien jälkeen. Vähitellen hän huomaa kaiken muuttuneen: sodanjälkeisen levottomuuden kipinä on sytyttänyt hänen nuoressa vaimossaan kiihkeän kaipuun pois korpikylän hiljaisuudesta vaihtelevampaan, värikkäämpään elämään. Syyllisyydentuntoisena mies tietää itsekin muuttuneensa ja hänen mieltään sitoo erovuosien saavuttamattoman rakkauden muisto. Heidän avioliitossaan tulee ratkaiseva kriisi, jossa molempien on kamppailtava: vaimon ympäristöään vihaten ja miestään epäillen - miehen työnsä kannattamana ja työhönsä paeten. Vasta syvien kärsimysten jälkeen he näkevät sotavuosien varjon väistyvän elämästään.
Tuomas, syrjäisen metsäkylän opettaja, palaa kotiin sotavuosien jälkeen. Vähitellen hän huomaa kaiken muuttuneen: sodanjälkeisen levottomuuden kipinä on sytyttänyt hänen nuoressa vaimossaan kiihkeän kaipuun pois korpikylän hiljaisuudesta vaihtelevampaan, värikkäämpään elämään. Syyllisyydentuntoisena mies tietää itsekin muuttuneensa ja hänen mieltään sitoo erovuosien saavuttamattoman rakkauden muisto. Heidän avioliitossaan tulee ratkaiseva kriisi, jossa molempien on kamppailtava: vaimon ympäristöään vihaten ja miestään epäillen - miehen työnsä kannattamana ja työhönsä paeten. Vasta syvien kärsimysten jälkeen he näkevät sotavuosien varjon väistyvän elämästään.
Voimakastahtoinen ihanteellisuus ja eetillinen vakavuus antavat leimansa tälle kauniille romaanille, joka valottaa erästä sodanjälkeisen ajan polttavaa ongelmaa.
(WSOY)
- - -
Kaupunki- ja maaseutuelämän vastakkaisuutta peilaavan romaanin päähenkilöinä ovat jatkosodasta palaava opettaja Tuomas Haapalehto ja hänen vaimonsa Marjatta. Tuomas on opettajana Kainuussa syrjäisen korpikylän kansakoululla, jossa Marjatta ei tunne viihtyvänsä vaan kaipaa kiihkeästi kaupunkiin. Tuomas on sotasairaalassa rakastunut hoitajaansa Kaarinaan, mutta yrittää unohtaa hänet. Marjatta löytää erään Tuomaksen kirjoittaman runon ja aavistaa, että Tuomas ajattelee toista naista. Lopulta oloihinsa kyllästynyt Marjatta lähtee rentoutumaan kaupunkiin vanhempiensa luokse. Tuomas uppoutuu työhönsä ja hoitaa tarpeen tullen vapaa-ajallaankin kyläläisten asioita. Marjatta kuitenkin palaa takaisin, kun kuulee Tuomaan sairastuneen, ja sairasvuoteen äärellä he päättävät unohtaa menneet ja jatkaa yhteiselämäänsä puhdistunein mielin.
(Kajaanin kaupunginkirjasto - Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään)
(WSOY)
- - -
Kaupunki- ja maaseutuelämän vastakkaisuutta peilaavan romaanin päähenkilöinä ovat jatkosodasta palaava opettaja Tuomas Haapalehto ja hänen vaimonsa Marjatta. Tuomas on opettajana Kainuussa syrjäisen korpikylän kansakoululla, jossa Marjatta ei tunne viihtyvänsä vaan kaipaa kiihkeästi kaupunkiin. Tuomas on sotasairaalassa rakastunut hoitajaansa Kaarinaan, mutta yrittää unohtaa hänet. Marjatta löytää erään Tuomaksen kirjoittaman runon ja aavistaa, että Tuomas ajattelee toista naista. Lopulta oloihinsa kyllästynyt Marjatta lähtee rentoutumaan kaupunkiin vanhempiensa luokse. Tuomas uppoutuu työhönsä ja hoitaa tarpeen tullen vapaa-ajallaankin kyläläisten asioita. Marjatta kuitenkin palaa takaisin, kun kuulee Tuomaan sairastuneen, ja sairasvuoteen äärellä he päättävät unohtaa menneet ja jatkaa yhteiselämäänsä puhdistunein mielin.
(Kajaanin kaupunginkirjasto - Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Illalla he tekivät yhdessä sovinnon kierroksen kylän ympäri ja poikkesivat tien laidassa olevaan pieneen tupaseen, jonne Tuomaalla oli asiaa. Hän tahtoi saada selville, miksi mökin poika oli ollut poissa useamman päivän. Poika oli satuttanut kirveellä jalkaansa ja istui jalka suorana pirtin loukossa. Mökin vaimo selosti tapahtuman vuolain sanoin kainuulaisen murteen leikillisellä mehukkuudella, joka oli kuin hymyä läpi kyynelten. Sitten hän halusi tarjota heille valmista korviketta, mikä oli tuntikauden seissyt liedellä, ja he nielivät sen kohteliaasti vesissä silmin. Marjatta katsoi seinälle, jossa russakka ojenteli tuntosarviaan. Hän veti hiljaa tuolinsa kauemmaksi väristen vastenmielisyydestä ja ajatteli kaihoten kaupunkiasuntojen maalatuita, puhtaita seiniä, joihin saattoi nojata turvallisesti saamatta mitään epäilyttävää niskaansa.
Tarttuessaan pihalla Tuomaan käsikynkkään hän virkkoi huoaten:
– En voi sille mitään, että joka kerta kun pistäydyn sisälle tuollaiseen asumukseen, josta köyhyys tulvahtaa vastaani, rupean kaipaamaan pois, sinne missä ihmisten kodit ovat valoisia, puhtaita, viihtyisiä. (s. 143–144)
Tarttuessaan pihalla Tuomaan käsikynkkään hän virkkoi huoaten:
– En voi sille mitään, että joka kerta kun pistäydyn sisälle tuollaiseen asumukseen, josta köyhyys tulvahtaa vastaani, rupean kaipaamaan pois, sinne missä ihmisten kodit ovat valoisia, puhtaita, viihtyisiä. (s. 143–144)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
230