Kurkien taru

(Kurkien taru 2, Otava)

Lauri Haarlan maailmankuuluisuutta saavuttanut laaja romaani on nyt ilmestynyt lyhennettynä, yksiosaisena laitoksena.

Tämä suomalaisen historiantutkimuksen viimeisiin tuloksiin perustuva "Pohjan-Kurkien sankaritaru" kerrotaan uudessa laitoksessa juoneltaan kiinteänä ja esitystavaltaan vauhdikkaana, herpaantumattomana toisiinsa liittyvien tapahtumien sarjana. Keskushenkilönä on pirkkalaispäällikkö Henrik Kurki, Pohjanlahden perukoiden ja Tornionjokilaakson voitokas ja itsenäinen kauppavaltias ja soturi. Puuttumatta valtakunnan asioihin hän hoitaa omaa politiikkaansa, solmii liittojaan ja käy sotiaan.

(Otava)

- - -

Lauri Haarla on saanut päätökseen mahtavan kertomuksensa Kurkien voimakkaasta pirkkalaissuvusta, joka 1400-luvulla kauppa- ja sotavallallaan hallitsi koko Perä-Pohjolaa Jäämerestä Pohjanlahteen ja ulotti vaikutusvaltansa aina Vienaan ja Laatokan rantamille asti.
Sarjan kahdessa ensimmäisessä osassa kerrottiin Kurkien vallan kasvusta, heidän sotaretkistään itäisiä ja läntisiä naapureita vastaan ja heidän suurista päälliköistään, joille kohtalo jokaisesas polvessa asetti verivelan maksettavaksi ja joilta se tuhosi henkilökohtaisen onnen. Kolmannen osan päähenkilö on Niklas Kurki, joka romaanin tapahtumien alkaessa juuri on palannut oppimatkalta Saksasta ja oleilee Eerik Akselinpoika Tottin hallitsemassa Viipurin linnassa. Siellä hän kohtaa kauniin ja ylpeän Kaarina Degenin, joka tuo hänen tielleen Kurki-päälliköiden kohtalon. Niklas jatkaa sukunsa taistelua, varustaa suuren sotaretken Solovetsia vastaan ja haaveilee koko Suomen heimon liittämisestä yhteen, yhdeksi itsenäiseksi kansaksi.

Helsingin Sanomat 25.10.1940

- - -

"Kuten tunnettua, tässä eepillisessä sarjassa kuvastuu itsenäisyysaikamme tehostuneesti kansallinen historiankäsitys, jonka Lauri Haarla on omaksunut professori Jalmari Jaakkolan uraauurtavista pirkkalaistutkimuksista. Näiden aatteiden taiteelliseksi ruumiillistumaksi kirjailija on löytänyt keskiajan lopulta Kurki-suvun, jonka intohimoinen verenkäynti ja puolittain traagillinen loisto kiehtoi jo kansan nimettömien laulajien mielikuvitusta. Kielletty rakkaus, joka yhdistää erään asemapäällikön Satakunnan Daavidin ja ylpeän pirkkalaissuvun tyttären Maalina Kurjen, on koko sarjan punaisena romaanilankana."
- Lauri Viljanen, Helsingin Sanomat 10.11.1940