Pohjanmaa

Istuin portailla tasaisia maita katsellen; jo ennen puoltapäivää oli hyvin kuuma ja pelloilta kuulin niittokoneiden ja traktoreiden ääniä, tuoksui vastakatkaistulta heinältä. Tuuli sen verran, että sen tunsi iholla nyt kun riisuin paidan ja istuin auringonpaisteessa ulko-oven kiinni olevaan puolikkaaseen nojaten.

Äiti tuli myös ulos ja istui viereeni portaille. Se oli ehtinyt vaihtaa kirkkovaatteet tavallisiin pyhävaatteisiin, juoda kahvinsa ja istui nyt siinä ja katseli liikkumattomana ja puhumattomana pelloille ulkorakennusten taakse ja kauaksi metsän rajaan, matalaan, kaukana latojen ja toisten talojen takana. Se murehti sitä, ettei Paavo ollut pannut lainkaan maita heinälle tänä vuonna ja hyvä heinäpouta meni hukkaan: kirkossakaan ei ollut muita kuin heinäpellolle kelpaamattomia ja maattomia. Pelkän viljan viljeleminen oli äidin mielestä pelottavaa ja vaarallista; talossa oli aina ollut viljelyksessä viljaa ja heinää ja perunaa, juureksia, ja elukoita oli pidetty muitakin kuin siat ja ketut. Se mikä itse tarvittiin, sitä pidettiin, mutta nyt jouduttiin ostamaan lähes kaikki, maitokin pahvisissa tölkeissä ja se oli jo sellainen häpeä, ettei isävainaa olisi koskaan sitä anteeksi antanut, jos olisi tiennyt. Pelkällä viljan viljelemisellä maat äidin mielestä saatettiin myös pilata äkkiä, koska maa ei saanut levätä heinällä eikä laitumena. Selostin äidille maatalouksien erikoistumista ja sen mukanaan tuomaa hyötyä, suurempaa tehokkuutta ja tuottavuutta ja vähempää vaivaa talonpojalle, mutta en niin kuumana päivänä jaksanut selostaa kauan. Äiti ei ollut kiinnostunut asiasta siltä kannalta. Se mietti kuinka talossa nyt olisi omaa väkeä tekemään vaikka minkälaiset työt, kun aikaisemmin oli jouduttu aina kiireimpänä aikana pitämään palkollisia ja olla niiden työntekoa aina perään katsomassa, mutta oma väki nyt oli hajonnut maailman tuuliin, Seppo Vaasaan, Veikko matokuteittensa sekaan ja minä Pietarsaaren hajuun, jota kotona ei olisi tarvinnut haistella kuin kerran vuodessa, keväällä kun navetan virtsakaivoa tyhjennettiin ja ajettiin pelloille tai kun ihmisten makkia ruvettiin vetämään hyysikän alta liian myöhään keväällä. Sitä hän ei voinut ymmärtää, eikä sitä mihin maailmassa tarvittiin niin mahdottomasti paperisäkkejä että niitä oikein tehtaissa piti tehdä: kaataa ensin hyvät, komeat puut ja tehdä niistä sitten paperisäkkejä ja panna niihin säkkeihin kaiken maailman turhuudet, apulannat ja grillihiilet.