Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Matka vuorelle
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Herra Noak on ostanut soramontun reunalla sijaitsevan purkutuomion alaisen "Pirun pirtin". Talon vuokralaisiksi hän valitsee elämässään pettyneitä ja kärsineitä ihmisiä. Merkillisessä asukasjoukossa on kulkijoita, juoppoja, ilotyttöjä ja trokareita. Talon nimi muuttuu omistajansa mukaan luonnollisesti "Noakin arkiksi". Noak tarjoaa vuokralaisilleen mahdollisuuden muuttaa luhistuvasta rakennuksesta vuoren rinteelle rakennettavaan uuteen taloon. Vähävaraisten asukkaiden on sitouduttava Noakin hankkeeseen myös taloudellisin uhrauksin. Noak saa vuokralaisensa vakuuttumaan tekemillään uudistuksilla ja remonteilla. Kaupunki luovuttaakin Noakin haluaman rinnetontin urheiluväen käyttöön. "Noakin arkin" viimeisen matkan sysää liikkeelle syyskuinen taukoamaton sade.
Teoksella on sekä realistinen että vertauskuvallinen ulottuvuus. Herra Noakin unelma on johtaa kokoamansa ihanneyhteisö parempiin oloihin vuoren laelle. Samalla hän tarjoaa yhteiskunnan vajavaisille tilaisuuden kilvoitella eettisesti ja henkisesti korkeammalle. Taustalla on Vanhan testamentin kertomus Nooan arkista, joka pelasti Nooan perheen ja eläinlajit Jumalan ihmisille asettamalta rangaistukselta: vedenpaisumukselta. Merenmaata innoitti romaaniin myös hänen naapurustostaan Kuopion Niiralan kaupunginosasta purettu puutalo, jossa majaili epämääräinen asukaskunta. Teoksen kirjoitusajankohtana vallinneella työttömyydellä ja siihen liittyneillä sosiaalisilla ongelmilla kuten asuntopulalla ja alkoholismilla lienee myös vaikutuksensa aiheen valintaan.
Noakin lisäksi romaanin keskeisiä henkilöitä ovat kirjailija-halonhakkaaja ja tämän entinen puoliso Jutta, joka kihlautuu Noakin kanssa. Molemmat miehet ovat kateellisia Jutan antamasta huomiosta. Romaanin kertojan, kirjailija-minän, kuvaus jää vähäiseksi, hän on tarkkailija ja ulkopuolinen. Jutan värikkäässä hahmossa on Merenmaan naiskuvalle poikkeuksellista itsenäisyyttä ja seikkailijatarta. Henkilöistä voimakkaimmin on kuvattu vallanhaluinen Noak, joka on myös uneksija, seikkailija ja huiputtaja. Hän saa ihanneyhteisönsä jakamaan oman uskonsa. Asukasyhteisön tunteita valaisevia sivuhenkilöitä ovat mm. muurari-Aapi puujalkoineen, entinen kelloseppä Onni, kevytkenkäinen ompelija Anneli sekä keuhkotautinen seppä Karviainen.
(Tuhannet tunteet)
Jatko-osa: Vapauteen.
Teoksella on sekä realistinen että vertauskuvallinen ulottuvuus. Herra Noakin unelma on johtaa kokoamansa ihanneyhteisö parempiin oloihin vuoren laelle. Samalla hän tarjoaa yhteiskunnan vajavaisille tilaisuuden kilvoitella eettisesti ja henkisesti korkeammalle. Taustalla on Vanhan testamentin kertomus Nooan arkista, joka pelasti Nooan perheen ja eläinlajit Jumalan ihmisille asettamalta rangaistukselta: vedenpaisumukselta. Merenmaata innoitti romaaniin myös hänen naapurustostaan Kuopion Niiralan kaupunginosasta purettu puutalo, jossa majaili epämääräinen asukaskunta. Teoksen kirjoitusajankohtana vallinneella työttömyydellä ja siihen liittyneillä sosiaalisilla ongelmilla kuten asuntopulalla ja alkoholismilla lienee myös vaikutuksensa aiheen valintaan.
Noakin lisäksi romaanin keskeisiä henkilöitä ovat kirjailija-halonhakkaaja ja tämän entinen puoliso Jutta, joka kihlautuu Noakin kanssa. Molemmat miehet ovat kateellisia Jutan antamasta huomiosta. Romaanin kertojan, kirjailija-minän, kuvaus jää vähäiseksi, hän on tarkkailija ja ulkopuolinen. Jutan värikkäässä hahmossa on Merenmaan naiskuvalle poikkeuksellista itsenäisyyttä ja seikkailijatarta. Henkilöistä voimakkaimmin on kuvattu vallanhaluinen Noak, joka on myös uneksija, seikkailija ja huiputtaja. Hän saa ihanneyhteisönsä jakamaan oman uskonsa. Asukasyhteisön tunteita valaisevia sivuhenkilöitä ovat mm. muurari-Aapi puujalkoineen, entinen kelloseppä Onni, kevytkenkäinen ompelija Anneli sekä keuhkotautinen seppä Karviainen.
(Tuhannet tunteet)
Jatko-osa: Vapauteen.
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
Elän tässä kirjassa vuoroin menneessä ajassa, vuoroin ikään kuin vietän juuri kuluvian päiviä, ja se johtuu siitä, että kuvaamani aika on ollut minulle monessa mielessä kallisarvoista. Näin menetellen saan sen muistoissani elävämmäksi.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
255