Bul bul
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kun runoilija astuu kymmenen vuoden kuluttua esiin, sanat kehkeytyvät tarinoiksi. Rattus rattus löytää valkoisen kelluvan messiaan, ja luostarin pikku Antigonen on määrä kuolla veljensä puolesta. Runoilija laulaa kivipatsaan liikkeelle ja sukeltaa terävien kellonrattaitten mereen. Bul bul (persialaisen runouden satakieli) lentää surrealistisen runomaiseman yllä.
Fantastiset kielikuvat leiskuvat Rakel Liehun 12. runokokoelmassa, jossa merkilliset elämänkohtalot, tragiikka ja nauru punoutuvat yhteen kuin vuosituhansien ajan kudottuun gobeliiniin. Kirjailijan uusi aluevaltaus, älyllinen proosaruno heittää rubikin kuution lukijan kämmenelle.
(takakansiteksti)
Fantastiset kielikuvat leiskuvat Rakel Liehun 12. runokokoelmassa, jossa merkilliset elämänkohtalot, tragiikka ja nauru punoutuvat yhteen kuin vuosituhansien ajan kudottuun gobeliiniin. Kirjailijan uusi aluevaltaus, älyllinen proosaruno heittää rubikin kuution lukijan kämmenelle.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Tekstinäyte
Ensimmäinen haava ja oma vereni saavat minut huutamaan.
Nyt synnytät itsesi, nyt huudat kuin benji-hypyssä, opaskirjassa sanottiin. Minä huudan, en muistanut ääneni kauneutta.
Minä haluan syntyä tälle maailmalle, josta omistan menneen rosantuoksun ja tämän hetken. Vasta nyt omistan, tähän asti kaikki on ollut opeteltua, teeskentelyä.....
...näen että kaikki on näin, näin on kaikki, ja toisin.
JÄÄMESSU
Pakkasta on tänään 41.
Oatesilta paleltuivat jalat, ja hän lähti teltasta
hirmumyrskyyn: “Käyn ulkona, viivyn vähän aikaa.”
Karastunein meistä, Evans, putosi jäähalkeamaan ja satutti
päänsä, hänet löydettiin alasti, vaatteet päältään
repineenä, polvillaan lumessa. Hän kuoli armollisesti
makuupussiin, jätimme hänet hyvin peitettynä.
Aamulla lämmitimme väkiviinalla kupin teetä ja jaoimme sen.
Ruumiinlämpöni on 34,2. Tarvomme lumimyrskyssä kilometrin,
meitä on enää kolme, reki raskas. Wilson on meriluutnantti,
hänellä on hallussaan lääkkeet, 30 oopiumtablettia kullekin,
ja putki morfiinia; jokaisella on osa kasvoista ja sormista
paleltunut.
“Selviänkö minä?” hyväntahtoinen Oates kysyi lumisokealta
Wilsonilta ja tietysti Wilson sanoi että luulisin niin.
Emme saa pelliksi muuttuneita vaatteita riisuttua. Syömme
pemmikaania ja jaamme leivän. Bowers joka on
rakuunaratsumestari, laulaa “Röslein Röslein rot” ja kertoo
vitsin.
Me emme ehdi seuraavaan varastopaikkaan. Tuulta 145 km
tunnissa, myrsky kirahtelee ja huutelee kuin epäkuntoinen
radio; edes jääkarhut eivät ole liikkeellä.
Jos emme olisi lähettäneet koiria takaisin. Jos emme olisi
teurastaneet pieniä mantzurialaisia hevosia jäätiköllä -
Tänään minulta paleltui oikea jalka. Me jatkamme. Meillä ei
ole hevosia,
me emme valloittaneet etelänapaa.
Beardmoren glasieeri on loistavaa lasia, suunnattomia
valkoisia jäävuoria kohoaa molemmin puolin, yhden laelle
mahtuisi koko Lontoo. Kerro siitä pikku Peterillemme,
Kathleen, kerro niin hän ymmärtää
Aion kiinnittää kolme päiväkirjaani nauhalla pääni alle.
Toivoin että kuolisimme yöllä, mutta me kaikki heräämme
elossa! Kuppi teetä, pemmikaania.
Pakkasta 48,3, kova tuuli länsilounaasta -
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.