Neuvostoproosaa 1

Lokakuun vallankumousta seurannut vuosikymmen on kiistelty ajanjakso neuvostokirjallisuudessa. Tätä värikkään kokeilun ja etsinnän kautta on sanottu neuvostokirjallisuuden kulta-ajaksi, toisaalta pelkäksi hapuiluksi, jolta myöhempi sosialistisen realismin kirjallisuus kasvoi todelliseen kukoistukseen. Neuvostoproosaa 1 esittelee kirjallisuutta, jonka viitoittamalle tielle Neuvostoliitossa ei lähdetty ja joka verraten jyrkästi, väkivaltaisestikin torjuttiin – osin kokonaan, osin parin, kolmen vuosikymmenen ajaksi. Valikoiman kirjailijat ovat valtaosaltaan epäilijöitä, kirjallisia uudistajia, jotka eivät sopeutuneet silloiseen uuteen yhteiskuntaan; Kaverin ja Ivanov toisin yltivät tunnustettuun asemaan myöhemmässäkin neuvostokirjallisuudessa. Tämän kokoelman täydennykseksi ilmestyy toinen valikoima. Se esittelee niiden kirjailijain parhaimmistoa, jotka loivat perustan sosialistiselle realismille ja myöhemmin parhaiten kehittivät sitä eteenpäin.
(takakansiteksti)