Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Me emme lannistu
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
![Kansikuva](https://www.kirjasampo.fi/sites/default/files/styles/medium/public/kulsa_cache/images/saha.kirjastot.fi/images/kirjasampo/n1W6yrsqVxrXPkg5Lk6FjclHfrL0b1kt57TS0jIndXE.jpg?itok=MiomPbiM)
kuvaus
Viena Korhosen teos, romaanikilpailumme voittaja, on kuvaus siirtoväen paluusta sodan tuhoamaan Kainuuseen. Tekijä on elänyt mukana kotiseutunsa järkyttävän tragedian ja sen urhean nousun, ja hän elävöittää Pohjolan kansan pystypäisen isänmaanrakkauden harvinaisella näkemysvoimalla. Teos sai heti valtavan menekin - jo ennen kirjan ilmestymistä oli siitä otettava kaksi painosta, yhteensä 16.ooo kpl.
(WSOY)
- - -
Romaanissa kerrotaan kainuulaisten evakkojen paluusta tuhotulle kotiseudulleen talvisodan jälkeen. Kirjan päähenkilöitä ovat Hilja ja Antti ja heidän pikkutyttärensä Johanna. Antti on menettänyt talvisodassa toisen kätensä. Puutteesta ja uuden sodan uhkasta huolimatta kylän evakot aloittavat uutteran jälleenrakennuksen toinen toistaan auttaen. Johanna sairastuu ja kuolee, mutta Hilja alkaa odottaa uutta lasta, mikä tuo hänen ja Antin elämään lohduttavan toivon paremmasta huomisesta. Elämänusko joutuu kuitenkin koetukselle, kun uusi sota alkaa ja desantteja epäillään liikkuvan jo kotimetsissäkin.
Kirjailija on omistanut teoksensa talvisodassa kaatuneitten veljiensä muistolle.
(Kajaanin kaupunginkirjasto - Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään)
(WSOY)
- - -
Romaanissa kerrotaan kainuulaisten evakkojen paluusta tuhotulle kotiseudulleen talvisodan jälkeen. Kirjan päähenkilöitä ovat Hilja ja Antti ja heidän pikkutyttärensä Johanna. Antti on menettänyt talvisodassa toisen kätensä. Puutteesta ja uuden sodan uhkasta huolimatta kylän evakot aloittavat uutteran jälleenrakennuksen toinen toistaan auttaen. Johanna sairastuu ja kuolee, mutta Hilja alkaa odottaa uutta lasta, mikä tuo hänen ja Antin elämään lohduttavan toivon paremmasta huomisesta. Elämänusko joutuu kuitenkin koetukselle, kun uusi sota alkaa ja desantteja epäillään liikkuvan jo kotimetsissäkin.
Kirjailija on omistanut teoksensa talvisodassa kaatuneitten veljiensä muistolle.
(Kajaanin kaupunginkirjasto - Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Suo-ojituksen näkeminen vavahdutti häntä arvaamattomasti. Syvään hengittäen mudan tuoksua hän katsoi pitkin kaivamaansa ojaa ja tunsi näkemästään selittämätöntä iloa. Oja oli kaunis selväpiirteisyydessään. Se oli hänen talonpoikaisten käsiensä luoma taideteos, paljon puhuva kaikessa yksinkertaisuudessaan. Nyt hän ymmärsi seisoessaan tässä kirpeänhajuisten suoyrttien lemun ympäröimänä, miksi hän oli kauhistunut ajatusta, että hänen pitäisi muuttaa alaa ja valmistua johonkin käsi-invaliidille sopivaan ammattiin. Ei, hän oli kainuulainen talonpoika synnyltään ja sydämeltään. Hän tajusi voimakkaasti maan läheisyyden niinkuin sinä järkyttävänä hetkenä, jolloin hän haavoituttuaan oli saanut jonkin aikaa maata jäätyneitten multakokkareitten päällä veren vuotoon menehtymäisillään. Silloin hän oli tajuttomuuteen sammuvan katseensa edessä nähnyt tämän suo-ojan suoran, määrätietoisen tyyneyden, ja hän oli ajatellut sen ulottuvan ikuisuuteen. (s. 142–143)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
263