Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Agitaattorin morsian

Tyyppi

romaanit

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Omaelämänkerrallisen tuntuinen romaani Helsinkiin opiskelemaan muuttavasta Minnasta, joka on viettänyt elämänsä kommunistimummonsa hoivissa. Kirkonkylästä pääkaupunkiin päästyään Minna liittyy taistolaisaktiivien joukkoon ja saa nähdä vähitellen suuren aatteensa nurjat puolet.
KL

Tässä romaanissa ylevä ja arkinen, koominen ja vakava sekoittuvat upeaksi omaäänisen kerronnan virraksi. Sen kuohuista nousee myyttiset mitat saava Anna, kommunistiksi uhmassaan 1918 heittäytynyt talontytär. Hän hoivaa mökinakaksi ja kiertävän agitaattorin leskeksi päätyneenä maailman selättämää sisartaan Eetlaa. Miehet ”nuo kunnottomat kutaleet, mokomat munapersiit” Aukusti ja Viljami ovat ajat päivät sitten kuolleet.
Romaanin kertojanääni kuuluu Minnalle, orvoksi jääneelle raiskalle, joka kovaäänisen korpikommunistimummonsa helmoissa saa oppia, minkälaisia verenimijöitä Suomen herrat, ”herranvötkylät” oikein ovat. Silti Minnakin lähetetään suurellisesti maisterin papereita tavoittelemaan. Opintielle lähtiessään hän joutuu tosin varan vuoksi vannomaan, ”ettei millonkaan lähe porvarin matkaan eikä unneuta mummonsa opetuksia”. Muitakin miehenlötjäkkeitä neuvotaan varomaan, niillä ”ku ei oo ku se yks paekka mielessä”.
Kirkonkylää seuraa pääkaupunki, jossa Minna – Annan opetukset vain osin sisäistäneenä ”pöksylähetyksen” uhrina – ponnistelee kommunistiopiskelijoiden riennoissa miesten johtamaan politiikkaan.
Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempi. Minna saa vähitellen nähdä Annan suuren aatteen nurjat puolet; tasa-arvo kuuluu juhlapuheisiin, arkipäivä on pahimmillaan stalinismia. Menneestä kertoessaan Minna ei enää usko näkyihin, vaan elää syrjään vetäytyneenä päivän kerrallaan. Anna jatkaa taistelua, mutta Minna kyselee, onko susia vastaan taistellakseen muututtava itsekin sudeksi? Eivätkö sisar Eetlan lempeys ja suvaitsevaisuus sovikaan tähän maailmaan?
(takakansiteksti)