Aivan kuin minua ei olisi

S.:n tarina Balkanin sodan vankileiriltä antaa kielen sotien nimettömien naisten kokemuksille, ihmisarvon riistolle ja ruumiin häpäisylle. Mutta mistä uneksii lapsi, joka hamuaa maitoa S.:n rinnoilta? Vain S. voi päättää määräävätkö senkin kohtalon isien julmuudet. S. synnyttää tukholmalaisessa sairaalassa pojan, jonka isä voi olla kuka tahansa bosnialaisen vankileirin serbisotilaista. S. toivoo että lapsen mukana hänen ruumiistaan ja elämästään poistuisi menneisyys, vuoden 1992 kesä. Ennen kuin S.:stä tuli kasvoton olento vankileirin Naisten huoneeseen, hän eli huoletonta nuoren naisen elämää pienen kylän opettajana. Järjestelmällisen julmuuden maisemassa se kaikki on enää kuin unta. Ruotsissa S.:n elämä saa uuden alun. Hänen poikavauvansa tutut kasvot muistuttavat häntä siitä, ettei menneisyyttä voi eikä pidä unohtaa. Slavenka Drakulic (s.1949) on tunnettu ja tunnustettu kroatialaissyntyinen kirjailja ja toimittaja. Drakulic on osallistunut poliittiseen keskusteluun Balkanin maiden tilanteesta useilla romaaneilla, esseekokoelmilla ja sanomalehtiartikkeleilla. Hänen teoksiaan on käännetty kuudelletoista kielelle. Drakulicin teoksista on aiemmin suomennettu Balkan Express (1994, Kääntöpiiri). Romaaniaan Aivan kuin minua ei olisi varten Drakulic haastatteli Balkanin sodan kokeneita naisia vuosien ajan.
(Otava)