Huojuvat keulat
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Aaro Hellaakosken voittokulku jatkuu: tällä kokoelmalla hän on varmistanut sen korkean paikan, joka hänelle Suomen runouden parnassolla kuuluu. (WSOY)
"Näiden runojen maailma on hyvin laaja, hyvin monivivahteinen, ulottuu pienistä jokapäiväisistä tapahtumista, jotka saavat syvemmän sisällön, maailman kaikkeutta, sen salaista elämää käsittäviin ajatuksiin ja tunnelmiin. Siinä esiintyy kohtalon paineen alla kehittynyt ja kasvanut miehekkäästi toteava, uskaliaasti kamppaileva katselmus, jolle syvä alakuloisuus on yhtä luonteenomainen kuin humoristinenkin asioihin suhtautuminen."
"Näiden runojen maailma on hyvin laaja, hyvin monivivahteinen, ulottuu pienistä jokapäiväisistä tapahtumista, jotka saavat syvemmän sisällön, maailman kaikkeutta, sen salaista elämää käsittäviin ajatuksiin ja tunnelmiin. Siinä esiintyy kohtalon paineen alla kehittynyt ja kasvanut miehekkäästi toteava, uskaliaasti kamppaileva katselmus, jolle syvä alakuloisuus on yhtä luonteenomainen kuin humoristinenkin asioihin suhtautuminen."
- Helsingin Sanomien kritiikistä 26.10.1946
Kirjallisuudenlaji
Alkukieli
Tekstinäyte
Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.
(Ote runosta "Lyhyesti")
---
Niin, tilasin puhelinsoiton
hyvin kaukaisen, hyvin loiton,
luo Herramme istuimen.
En tiedä, jos yhdistettiin,
en tiedä, jos ymmärrettiin.
Sain vastauksenko? En.
Tosin ihmisen ajatuskaava
hänt' ei ole kiinni saava,
ei nyt, eikä milloinkaan,
mut sinua vaikka en tunne,
minä kysyä tahdoin: kunne
veit toivon lapsilta maan?
(Ote runosta "Ääni läheltä")
Vapaa on vain umpihanki.
(Ote runosta "Lyhyesti")
---
Niin, tilasin puhelinsoiton
hyvin kaukaisen, hyvin loiton,
luo Herramme istuimen.
En tiedä, jos yhdistettiin,
en tiedä, jos ymmärrettiin.
Sain vastauksenko? En.
Tosin ihmisen ajatuskaava
hänt' ei ole kiinni saava,
ei nyt, eikä milloinkaan,
mut sinua vaikka en tunne,
minä kysyä tahdoin: kunne
veit toivon lapsilta maan?
(Ote runosta "Ääni läheltä")
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
runoja
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
148