Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Naurava neitsyt
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kolme kiehtovaa tarinaa, kolme eurooppalaista kohtaloa, joita yhdistää Neitsyt Marian ihmeitä tekevä kuva.
Kertomukset muodostavat triptyykin, alttarimaisen kokonaisuuden, kolmiosaisen romaanin. Irja Rane asettuu taitavasti kunkin tarinan ympäristöön ja kirjoittaa kauttaaltaan erittäin kaunista, paikoin lumoavaa kieltä. Filosofinen pohdinta, uskon, tiedon ja etiikan ongelmat, patriarkaalisten ja feminiinisten arvojen törmäys ovat olennaisia, mutta tärkeimpiä ovat kuitenkin itse kertomukset, joiden voima, vimma ja ironia tempaisevat lukijan mukaansa sekä menneeseen että ajattomaan maailmaan.
Ensi osan kehyksenä on 1300-luvun Ranska. Kertoja, Lydia, puhuu tarinaansa kuulustelijoille. Tämä ”nahkurimestari Markin hyvämaineinen leski Lakson kaupungista” on syntipukiksi sopiva: viaton ja hyvä ihminen, itsenäinen ja älykäs nainen. Lydian kohtaloksi koituu Johannes, kuvantekijä, jolle Neitsyt Maria antaa tehtävän. Lydian ja Johanneksen kertomus valottaa paitsi yhteisön jyrkkää kaksinaismoraalia, myös oivasti sen ajan hengellistä tilaa, kirkon ylivalta. Lydian kieli on verevää ja vuolasta, nautittavaa luettavaa.
Toisen tarinan samalta ajalta kertoo sihteeri Bartolomeus, juonittelija ja anekauppias. Hän tilittää elämäänsä, tunnustaa ja paljastaa, miksi kerran Laksoon eksyttyään ei sieltä koskaan pois pääsyt. Vanhan kuolevan miehen ääni vuorottelee nuoremman miehen kyynisen, naisia ja elämää halveksivan kerronnan kanssa. Uskonkiihko, sota ja väkivalta kuuluvat Bartolomeuksen kronikkaan, mutta se syvenee vanhenemisen ja ihmisen kasvamisen traagiseksi tulkinnaksi.
Viimeinen tarina sijoittuu 1930-luvun Saksaan: Rehtori Klein kirjoittaa kirjeitä pojalleen. Elämän keskeneräisyys, yksinäisyys ja suru panevat sanoman polveilemaan, sillä pappismies joutuu kaihtelemaan sekä maailmaa että sisimpänsä totuuksia. Isän kirjeistä kasvaa kuva sotaan valmistautuvan yhteiskunnan jännitteistä, vihasta ja sen kasvusta pienessäkin yhteisössä. Ytimeksi jää kertomuksesta kuitenkin myönteisyys, elämänrakkaus ja vastuu, jota pelottavakaan tulevaisuus ei voi kumota.
(takakansi- ja lieveteksti)
Kertomukset muodostavat triptyykin, alttarimaisen kokonaisuuden, kolmiosaisen romaanin. Irja Rane asettuu taitavasti kunkin tarinan ympäristöön ja kirjoittaa kauttaaltaan erittäin kaunista, paikoin lumoavaa kieltä. Filosofinen pohdinta, uskon, tiedon ja etiikan ongelmat, patriarkaalisten ja feminiinisten arvojen törmäys ovat olennaisia, mutta tärkeimpiä ovat kuitenkin itse kertomukset, joiden voima, vimma ja ironia tempaisevat lukijan mukaansa sekä menneeseen että ajattomaan maailmaan.
Ensi osan kehyksenä on 1300-luvun Ranska. Kertoja, Lydia, puhuu tarinaansa kuulustelijoille. Tämä ”nahkurimestari Markin hyvämaineinen leski Lakson kaupungista” on syntipukiksi sopiva: viaton ja hyvä ihminen, itsenäinen ja älykäs nainen. Lydian kohtaloksi koituu Johannes, kuvantekijä, jolle Neitsyt Maria antaa tehtävän. Lydian ja Johanneksen kertomus valottaa paitsi yhteisön jyrkkää kaksinaismoraalia, myös oivasti sen ajan hengellistä tilaa, kirkon ylivalta. Lydian kieli on verevää ja vuolasta, nautittavaa luettavaa.
Toisen tarinan samalta ajalta kertoo sihteeri Bartolomeus, juonittelija ja anekauppias. Hän tilittää elämäänsä, tunnustaa ja paljastaa, miksi kerran Laksoon eksyttyään ei sieltä koskaan pois pääsyt. Vanhan kuolevan miehen ääni vuorottelee nuoremman miehen kyynisen, naisia ja elämää halveksivan kerronnan kanssa. Uskonkiihko, sota ja väkivalta kuuluvat Bartolomeuksen kronikkaan, mutta se syvenee vanhenemisen ja ihmisen kasvamisen traagiseksi tulkinnaksi.
Viimeinen tarina sijoittuu 1930-luvun Saksaan: Rehtori Klein kirjoittaa kirjeitä pojalleen. Elämän keskeneräisyys, yksinäisyys ja suru panevat sanoman polveilemaan, sillä pappismies joutuu kaihtelemaan sekä maailmaa että sisimpänsä totuuksia. Isän kirjeistä kasvaa kuva sotaan valmistautuvan yhteiskunnan jännitteistä, vihasta ja sen kasvusta pienessäkin yhteisössä. Ytimeksi jää kertomuksesta kuitenkin myönteisyys, elämänrakkaus ja vastuu, jota pelottavakaan tulevaisuus ei voi kumota.
(takakansi- ja lieveteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Nimeen Pyhän Neitsyen, meidän Taivaallisen Kuningattaremme, Pyhän Annan ja viisaan Pyhän Katariinan, minä, Lydia, nahkurimestari Markin hyvämaineinen leski Lakson kaupungista, vannon totta kertovani niistä asioista, jotka kolme ajastaikaa sitten sattuivat ja joista kuultavaksi tuotu olen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
triptyykki
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
406
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
Ilmestynyt Best seller -sarjassa v. 1999.
Sarjamerkintä
Videot