Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Tervakansan laulu
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Heikki Lounajan mahdikas paluu kirjallisuuteemme. Teos joka sekä taiteellisella että dokumentaarisella painollaan pakottaa pysähtymään: tällaistako se oli? Tällaista se oli: työ, nälkä, elämänvimma rajan Kainuussa. Suomalaisen tervakansan taistelu vuosien 1855-1867 hallaa, puutetta, pakkasta, tauteja, kuolemaa vastaan…
Mutta Lounajan eepos sisältää myös ilon hetkiä, idylliä, tunnelmaa. Taitavasti ”kertojaa” vaihtamalla Lounaja luo tekstiin sekä taiteellista että kielellistä vivahteikkuutta. Tämä ’kertojan’ vaihtelu on hieno taiteellis-rakenteellinen oivallus. Vaan pohjasävy on traaginen, sydäntä kouraiseva. On syytä huomata teoksen motto, Elias Lönnrotin Nälkävirsi…
(takakansiteksti)
- - -
Historiallisen romaanin aiheena on Kuhmon (tuolloin Kuhmoniemi) perukan asukkaiden taistelu hallaa, puutetta, tauteja, nälkää ja kuolemaa vastaan vuosina 1855–1867. Kirjassa kuvataan tervanpolttoa ja tervansoutumatkoja Ouluun sekä arkista aherrusta ankaran luonnon ja hallan puristuksessa. Kirjan kertojaminä selostaa elämäntapahtumia usean eri henkilön kokemusmaailmasta käsin; kertojina ovat mm. Anni Pekanvaimo, Oskari Iisakinpoika ja Lukkari Aaprami Jurvelin. Esipuheen mukaan "romaanin henkilöt ovat kuviteltuja paitsi joku Lammasperän Kälkäsen ukko-Pekka Pulkkinen sekä osa hänen sukuaan ja nimiltä mainitut papit ja muu Kuhmoniemen seurakunnan virkakunta, kuin myös Oulun läänin lääninhallitusta edustavat virkamiehet".
(Kajaanin kaupunginkirjasto - Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään)
(takakansiteksti)
- - -
Historiallisen romaanin aiheena on Kuhmon (tuolloin Kuhmoniemi) perukan asukkaiden taistelu hallaa, puutetta, tauteja, nälkää ja kuolemaa vastaan vuosina 1855–1867. Kirjassa kuvataan tervanpolttoa ja tervansoutumatkoja Ouluun sekä arkista aherrusta ankaran luonnon ja hallan puristuksessa. Kirjan kertojaminä selostaa elämäntapahtumia usean eri henkilön kokemusmaailmasta käsin; kertojina ovat mm. Anni Pekanvaimo, Oskari Iisakinpoika ja Lukkari Aaprami Jurvelin. Esipuheen mukaan "romaanin henkilöt ovat kuviteltuja paitsi joku Lammasperän Kälkäsen ukko-Pekka Pulkkinen sekä osa hänen sukuaan ja nimiltä mainitut papit ja muu Kuhmoniemen seurakunnan virkakunta, kuin myös Oulun läänin lääninhallitusta edustavat virkamiehet".
(Kajaanin kaupunginkirjasto - Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Tekstinäyte
– Ja mitä tästä seuraa jatkan minä palaten äskeiseen, – jos näin jatkuu, tai on jo jatkunut, sillä jo tämänkin vuoden kohtalonkello on jo lyönyt. Se tietää lisää kurjuutta, tauteja, nälkää, kuolemaa – jatkuvaa pakoa Venäjälle. Vielä juhannuksena olivat Lentua ja Ontojärvi niin jäässä, ettei väki päässyt veneillä kirkkoon, ja tapahtuipa niinkin että kaksi karhua kaadettiin juhannushangilta Nurmeksen rajalla Sivakassa. Lumi viipyi maassa niin pitkään, että rukiinlaihot ehtivät lumen alle mädätä, ja heti juhannukselta noihin ruisrikkoihin kylvetyn ohran vei tämä viimeinen halla, tai jo jaakonhallakin joissakin paikoin pitäjää. Sen arvaat, mitä nyt seuraa. (s. 550–551)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
romaani suuren nälän vuosilta
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
566