Välilasku Azoreilla

Muuan Karibian meren hurrikaani, jonka säätieteilijät leikkisään tapaansa olivat ristineet Felicityksi, oli antanut lyhyen mutta vaikuttavan vierailunäytännön maailman kaikilla sääkartoilla piirtyen niihin tiheäksi samakeskisten ympyröiden kerrostumaksi. Kolme päivää se oli lipunut laiskasti kuin mikäkin siipiratashöyry kohti Kuubaa ja Miamia. Kaikki merkit viittasivat siihen, että se valitsisi edeltäjiensä totunnaisen tien: etenisi Pohjois-Amerikan rannikkoa pitkin pohjoiseen ja kaartaisi Newfoundlandin eteläpuolella oikealle. Mutta äkkiä, kesken kaiken, se katosi. Viikkoon ei siitä tullut raporttia mistään päin. Sääprofeetat sanoivat sen kuolleen, purkautuneen, tehneen itsemurhan. Mutta totta puhuen Felicity oli yhäkin ylen eläväinen. Sen sijaan että olisi kääntynyt länteen, se olikin ison mustan lampaan lailla vaeltanut vastakkaiseen suuntaan. Keskellä autiota Atlantia, loitolla laivareitiltä, se oli vetelehtinyt, paistatellut päivää. Sitten se oli salaa ja kenenkään näkemättä lähtenyt kulkemaan koilliseen suuntaan, kohti Azoreja.