Sittenkin

Tämä kaupunki on tukehtumaisillaan.
Sen valtavat keuhkot paisuvat pakokaasusta, pölystä
ja mustasta tuhkasta.
Sen ennustettiin kuolevan kymmenen vuotta sitten,
se elää yhä.
Mutta sen loistavat jumalat ovat ammoin kuolleet,
Pallas Athene on vain kuva museon friisissä,
Zeun temppelin pylväät törröttävät lohduttomina
aukiolla, jonka yllä leijuu yötä päivää
aavemainen nokipilvi.
Tämän kaupungin jumala on auto.
Jumala lisääntyy suvuttomasti, se monistaa itseään
äärettömästi, yhtä kiihtyvällä vauhdilla,
ja syö lopulta lapsensa, kaupungin,
niin kuin Kronos.